sunnuntai 19. syyskuuta 2021

Kodin sisustus muotoutuu vähitellen

Todetaan heti alkuun, ettemme ole puolisoni kanssa erityisen innostuneita sisustamisesta. Jossakin kuitenkin pitää asua ja elämä on miellyttävämpää, jos viihtyy kotonaan.

Tänä syksynä tulee jo neljä vuotta täyteen nykyisessä asunnossa asumista. Olemme ottaneet melko rennon otteen sisustamiseen ja kodin laittamiseen. Kun kaksi kolmekymppistä henkilöä muuttaa yhteen, niin siinä vaiheessa molemmille on kertynyt jo kattava määrä huonekaluja ja muuta kodintavaraa. Yhteisen kodin sisustuksen lähtökohdat muodostuivatkin molemmilta jo ennestään löytyvistä huonekaluista. Yksi ylimääräinen ja huonokuntoinen sänky lähti muuton yhteydessä jäteasemalle, muuten lähes kaikki tavarat löysivät paikkansa yhteisestä kodista.

Tässä viime vuosina sisustusta on täydennetty pikkuhiljaa. Puuttuvia huonekaluja on hankittu ja joitakin asioita on korvattu paremmin tiloja ja käyttötarkoitusta vastaavilla. Esimerkiksi uusi leveämpi sänky hankittiin vasta viime vuonna minun 120 cm leveän vanhan runkopatjan tilalle. Varsinaista sisustuskrääsää meillä ei oikeastaan olekaan, äkkiseltään muisteltuna tähän asuntoon on hankittu ns. sisustustavaraa vain 2 kpl sisustustyynyjä sohvan nurkkaan, olohuoneen verhot sekä pimentävät verhot makuuhuoneeseen.

Välillä kuulee puhuttavan, että nuorten ensimmäisten asuntojen huonekalut ovat niitä sukulaisten nurkista kerättyjä ja sitten vähän myöhemmin päivitetään huonekaluja niihin oikeisiin ja parempilaatuisiin. No, meillä on edelleen jonkin verran näitä opiskeluaikojen asuntoihin alunperin ajautuneita huonekaluja. Samalla olemme jatkaneet edelleen tätä tapaa, että jos jotakin erityistä tarvitsee, niin kyselemme, jos perhepiirissä olisi tarkoitukseen sopiva tavara ylimääräisenä. Sitten taas tähän asuntoon vartavasten hankituissa huonekaluissa on painotettu pitkäikäisyyttä (tai ainakin sitä, että huonekalun voi tyylillisesti ja laadullisesti olettaa kestävän) sekä mahdollisuuksien mukaan kotimaista tuotantoa.

Työhuoneessa oli sohvana käytettynä melkein 10 vuotta sitten ostettu yksilö, joka oli kulkenut mukanani jo useammassa asunnossa ja johon oli lähestulkoon painautunut takamukseni kuva. Jokin aika sitten tämä sohva lähti kiertoon ja tilalle otettiin lapsuudenkodistani tullut laverisohva, johon hankittiin uudet patjat. Oheinen kuva työhuoneen nurkan nykyisestä muodosta, verhot ovat myös kulkeneet mukanani yli 10 vuotta ja ovat muistaakseni äitini kirppislöytö.

Minusta tuntuu jotenkin vieraalta, että jotkut hankkivat uuteen asuntoon kasapäin uusia huonekaluja ja sisustustavaraa heti muuttopäivänä. Oma säästämis-, eko- ja minimalismivinkkini sisustuksen suhteen on siis kuulostella, mitä kotiin oikeasti tarvitsee ja mitkä ovat omat tarpeet huonekalujen ja sisustuksen suhteen. Missä tiloissa asunnossa oikeasti oleskellaan ja mihin tarkoitukseen huonekaluja tarvitaan. Tätä voi tehdä myös hitaammalla tahdilla, sisustuksen ei tarvitse olla valmis heti viikon päästä muutosta.

Olisi kiva kuulla teidän ajatuksianne kodin sisustuksesta. :) Voit jatkaa keskustelua kirjoituksesta myös Instagramin puolella!

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Kuulumisia ja syksyisiä ajatuksia

Täällä ollaan taas! Nämä blogi ja IG ovat olleet kyllä säännöllisesti mielessäni, mutta jostakin syystä en ole ollut oikein kirjoittelufiiliksellä viime aikoina. Loppukesä ja alkusyksy ovat kuluneet jotenkin vauhdilla. Töiden ja vapaaehtoistöiden parissa on kaikenlaista kiinnostavaa meneillään, mikä on tehnyt arjesta kuitenkin melko täyttä. Tämän vastapainona olen kokenut tarvetta ottaa aikaa ihan vain olemiselle ja rentoutumiselle.

En oikein ole kovien helteiden ystävä, joten nämä syksyn viilenevät kelit ovat olleet myös mukavaa vaihtelua. Pidän tällaista hieman viileämpää keliä jopa miellyttävämpänä ulkoilusäänä kuin ihan kesäkelejä. Tässä muutaman viikon aikana olen tosin jotenkin lipsunut säännöllisestä ulkoilusta, pitäisi taas ottaa tavaksi, että joka päivä kävisi tekemässä edes jonkin pienen kävelylenkin.

Kävin kesän aikana vaatekaappeja läpi ja otin tässä reilun viikon mittaisen myyntijakson itsepalvelukirpparille. Mielestäni kauppa kävi ihan hyvin, toki jonkin verran tavaraa jäi vielä jäljelle. Saa nähdä, otanko vielä uuden myyntijakson myöhemmin, ainakin astioita ja muita kodintavaroita voisi käydä vielä läpi.

Voisin joku kerta kirjoitella tarkemmin ajatuksiani tavaran karsimisesta ja eteenpäin laittamisesta. Lyhyesti voisin sanoa, että harkitsen nykyään ehkä jopa entistä tarkemmin, että mitä kannattaa laittaa kiertoon ja mitä käyttää itse loppuun. Tarkoituksena on karsia sellaista, mille ei ole käyttöä itsellä. Toisaalta taas esimerkiksi vaatteita minulla on kaapeissa melko paljon, mutta pyrin käyttämään nämä ensisijaisesti itse loppuun ja karsin vain vääränkokoiset ja sellaiset, jotka tuntuvat jotenkin hankalilta käyttää.

IG:ssä on käynnissä taas säästösyyskuu. Itsekin ajattelin taas syyskuussa seurailla kuluja vähän tarkemmin, eli näin jokseenkin laiskana kuluttajana käytännössä en vain osta muuta kuin pakolliset. Katsotaan miten käy! :)

Laitetaan kuvituskuvaksi omenasatoa joltakin aiemmalta vuodelta. Tänä vuonna tuo meidän ainoa omenapuu on ollut taas lähinnä riesaksi, yksi omenakaurapaistos on tehty oman puun omenista ja lisäksi saatiin muutama omena naposteltavaksi, mutta muuten on saanut noita kantaa lähinnä hävitettäväksi.


Mitä teille kuuluu?

sunnuntai 18. heinäkuuta 2021

Voiko juhliin mennä ilman ripsiväriä?

Olen ihminen, jonka arkimeikki (ja monesti juhlameikkikin) on tyyppiä kevyt meikkipohja ja ripsiväri. Nyt korona-aikana meikkaaminen on jäänyt lähes kokonaan. Muuten meikit kestävät jonkin verran aikaa, mutta olen tiedostanut, että ripsivärini on ehtinyt kuivahtaa käyttökelvottomaksi vähäisellä käytöllä. Muutenkin herkkien silmien vuoksi olen ollut tarkka ripsivärin uusimisesta, enkä käytä samaa ripsiväriä muutamaa kuukautta pidempään.

Vietän tosiaan tänä vuonna eräänlaista ostolakkoa, jossa välttämättömiä kosmetiikka- ja hygieniatuotteita voi ostaa, mutta meikkejä on laske tähän kategoriaan kuuluvaksi. Jännityksellä olenkin odottanut tilannetta, johon olisi tapana meikata, että miten ratkaisen tämän ripsiväriasian.

Kesäkuun alussa sainkin kutsun juhliin, kun suvussa vietettiin ylioppilasjuhlia. Ajattelin, että juhlan kunniaksi olisi kiva laittaa hieman meikkiäkin, ehkä ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Mietin, että voiko juhliin mennä ilman sitä ripsiväriä? No näköjään voi mennä, kun menee! Juhlapäivänä oli lämmin ilma ja juhlia vietettiin ajanmukaisesti rennosti pihalla. Kevyempi, ilman ripsiväriä tehty meikki sopi tilanteeseen oikein mainiosti!

Vähän kyllä mietin omien ostolakkosääntöjeni järkevyyttä, että onko tässä mitään tolkkua näperrellä sen kanssa, että voiko ostaa ripsiväriä vai ei? Toisaalta joku ripsiväri itsessään on yksittäinen asia, mutta samalla juuri sellainen asia, jonka tarpeellisuuden arjessa ja myös juhlassa olen valmis kyseenalaistamaan.

Mitä ajatuksia kirjoitus herätti? Voit kommentoida myös Instagramissa!