Tulot laskee: säästöt käyttöön?

Olen koko aikuisikäni yrittänyt elää niin, että tilillä olisi varmuuden vuoksi aina jonkin verran säästössä, nykyään tästä puhutaan puskurina, vaikka termi ei ollutkaan minulle aikoinaan tuttu. Nyt muutaman viime vuoden ajan olen säästänyt määrätietoisemmin.

En ole kirjoitellut tänne juurikaan omista syistäni, miksi haluan säästää rahaa. Monilla henkilökohtaisista talousaiheista blogiin tai Instagramiin kirjoittavilla vaikuttaa olevan taustallaan velkojen ja taloushaasteiden selvittelyä, mutta itselläni on tavallaan aina ollut taloustilanne jokseenkin hallinnassa, vaikka esimerkiksi aiempien määräaikaisten työsuhteiden aikana onkin ollut pientä jännitystä tulojen vaihtelun kanssa.

Ympäripyöreästi olen ajatellut säästämisen motiivieni olevan siinä, että johonkin kiinnostavaan vastaantulevaan mahdollisuuteen tarttuminen ei olisi rahatilanteesta kiinni. Poislukien nyt ehkä jonkin ökytalon ostaminen.

Eräs näistä mielessä olleista mahdollisuuksista on ollut tutkinnon opiskelu. Olen siis valmistunut aikoinaan yliopistosta, mutta sen jälkeen vuosien varrella olen päätynyt täysin eri alalle töihin. Ajatuksissa on siis ollut, että opiskelisin jossakin vaiheessa lähempänä nykyistä alaa olevan tutkinnon. Olen töiden ohessa tehnyt opintoja avoimeen yliopistoon ja samalla olen tiedostanut, että opintojen eteneminen näin on kohdallani todella hidasta, sillä aika ja jaksaminen ei oikein riitä opintoihin keskittymiseen täysipäiväisen työn ohella. Jos siis joskus aikoisin opiskella enemmän tositarkoituksella, vaatisi se jonkinlaisia järjestelyjä töiden suhteen.

Tällä johdannolla, tämä opiskeluasia muuttuikin nyt ajankohtaisesti. Olen nyt aloittamassa uuden alan opintoja ja opintoja varten olen siirtymässä osa-aikatöihin määräajaksi. Palkkatulot tulevat siis laskemaan, mutta tätä kompensoimaan minulla on mahdollisuus hakea soviteltua aikuiskoulutustukea. Tuesta huolimatta, kuukausituloni tulevat laskemaan täysipäiväisen työn palkkaan nähden. 

Tämä liittyy säästämiseen ensinnäkin niin, että koska minulle on aiemmin jäänyt palkasta pääsääntöisesti satoja euroja kuussa säästöön, uskon pärjääväni jonkin aikaa pienemmillä tuloilla. Toisaalta minulla on säästöjä sen verran, että esimerkiksi hoidettavien asioiden listoilla olevat uusien silmälasien hankinta ja auton huolto hoituvat, vaikka tällaiset satunnaiset kohdalle osuvat menot menisivätkin uuden kuukausibudjetin yli. Kolmantena seikkana on se, että kyseessä on siis useamman vuoden opinnoiksi mitoitettu korkeakoulututkinto. Aikuiskoulutustukea saa 15 kuukauden ajan, toki näin soviteltuna tukikuukaudet kuluvat hitaammin, mutta en silti tässä kohtaa yhtään osaa arvioida, että kauanko opintoni tulevat kestämään ja tarvitseeko minun aikuiskoulutustuen mahdollisesti loppuessa kesken opintojen käyttää enemmän myös säästöjäni ihan kuukausibudjetin paikkaamiseen?

Ryhdyn ostolakkoon - taas

Joulun ajan materialismiähkyn jälkeen tuntuu tarpeelliselta ottaa etäisyyttä kaikenlaiseen ostamiseen ja kuluttamiseen. Olen vuosien varrella pohtinut blogissa ostolakkoja ja kuluttamista, joten halutessasi voit lukea aiempia aihepiiriin liittyviä tekstejäni taustaksi:

• Vuonna 2018 kirjoittelin muun muassa pohdintaa vaatebudjetin käyttöönotosta.
• Vuoden 2018 vaateostokset ja -kulut löytyvät täältä.
• Vuoden 2019 päätin viettää ostolakossa.
• Vuoden 2019 ostolakon loppuraportti on koottu tänne.
• Vuoden 2020 nimesin maltillisen kuluttamisen vuodeksi.
• Vuoden 2020 vaateostosten yhteenveto täällä.
• Vuonna 2021 olin taas ostolakossa.
• Yhteenvetoa vuodesta 2021 täällä.

Vuosi sitten tammikuussa 2022 kirjoitin:

"Vaikka olenkin puhunut ostolakkovuodesta, olen itse mieltänyt tämän enemmän jokseenkin pysyväksi elämäntavaksi määräaikaisen lakon sijaan. Tarkoitus on siis jatkaa tätä ylimääräisen kuluttamisen välttämistä myös vuosi 2022. Voi olla, että joissakin asioissa otan silti hieman rennomman suhtautumisen, saatan jopa ostaa uuden ripsivärin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, jos sille päälle satun!"

Vuosi 2022 menikin sitten rennommin, ostin muutamia uusia vaatteita, pääasiassa käytettynä. Esimerkiksi pidempään ostoslistoilla ollut uusi talvitakki ja uudet bikinit tuli hankittua. 

Tähän väliin vinkkailen, että Instagramista kannattaa tsekkailla tunniste #viidenvaatteenvuosi. @juliaihminen ja @planetaarinenvaatekaappi -tileiltä lähtöisin olevan haasteen taustalla on Hot or cool -insituutin tekemä laskelma siitä, että planeetan rajoissa tapahtuvaan kuluttamiseen sopii enintään 5 uutta vaatetta vuodessa. Tähän sisältyy kengät, mutta ei sukkia tai alusvaatteita. Käytettyä voi sitten ostaa tämän viiden vaatteen lisäksi. Jos siis omien kulutustottumusten tarkastelu kestävämpään suuntaan kiinnostaa, mutta totaalinen ostolakko kuulostaa liian extremeltä, niin tuohon viiden vaatteen haasteeseen kannattaa tutustua.

Kuten noista menneiden vuosien ostosyhteenvedoista voi päätellä, niin omat vuosittaiset ostokseni osuvat pääsääntöisesti hyvin noiden viiden uuden vaatteen raamien sisään. Viime vuonna ihan uutena olen ostanut nopeasti laskettuna talvitakin, pyöräilyshortsit sekä harrastukseen liittyvän t-paidan, lisäksi olen saanut lahjaksi merinovillapaidan ja -housut.

Tässä kun siivosin vaatekaappia, niin en oikein ymmärrä, että miten sitä vaatetta voi edelleen olla niin paljon. Iso osa vaatteistani on edelleen jostakin 5-10 vuoden takaa,  mutta periaatteessa edelleen käyttökelpoisia, joten en ole yrittänyt niitä erityisesti karsia. Yhtenä ostolakon tavoitteena on siis pyrkiä hyödyntämään monipuolisemmin sitä, mitä kaapeista jo löytyy. Ostolakon kannalta yksittäisenä tavararyhmänä nousee tosiaan esiin vaatteet, mutta tarkoitus on siis tarkastella muitakin tavarahankintoja.

Ostolakon linjauksella mennään samalla kuin 2021:

"Yleensä ostolakoissa on aina määritelty jotkut säännöt, mutta haluaisin pysyä tässä mahdollisimman yksinkertaisella linjalla. Olisipa helppoa vaan todeta, että mitään ei osteta! Peruslähtökohdaksi olen ajatellut, että mitään sellaista ei osteta, minkä voi korvata jollakin jo olemassaolevalla asialla tai muuten järkevästi tai pienellä luovuudella selvitä tilanteesta ostamatta.

Ostolakko ei koske ruokaa, taloustarvikkeita, henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä välttämättömiä hankintoja, lääkkeitä tai auton kuluja. Kosmetiikka- ja hygieniatarvikkeista loppuneen tuotteen tilalle voi hankkia uuden. Ostolakko koskee ensisijaisesti tavaroita, palveluiden käyttö on sallittua ja joissakin tapauksissa suositeltavaakin."

Näillä mennään siis, saa nähdä kuinka käy. Lähtökohtaisestihan tämän ostolakon pitäisi onnistua, jos ei tee mitään (ostamiseen liittyvää). :D

Aina samat vaatteet - kuvituksena olkoon ikivanha asukuva, koska pidän näitä samoja vaatteita edelleen.

Arkistojuttu: Jos ihan kiva riittääkin

Kävin läpi vanhoja tämän blogin alkuajoilta olevia tekstejä, jotka olen välillä piilottanut. Ajattelin julkaista uusiksi joitakin vanhoja tekstejä. Voi olla, että joissakin asioissa oma ajatteluni on kehittynyt ja muuttunut vuosien varrella, mutta toivotaan, että teksti tarjoaa kuitenkin jotakin pohdittavaa lukijoille. :)

Seuraava kirjoitus on julkaistu alunperin huhtikuussa 2015.

Useimpien minimalistien hankintaideologia taitaa olla tyyppiä hankitaan pelkästään niitä täydellisiä asioita maksoi mitä maksoi. Itsekin olen ehkä pyrkinyt tämäntyyppiseen suuntaukseen. Mutta onko kaiken oltava aina täydellistä? Sen oikean mustan nahkalaukun metsästyksestä voi tehdä itselleen elämäntehtävän, mutta mitä jos joku ihan kivannäköinen yksilö ajaisi saman asian?

Onko laadukkaan tuotteen korkeampi hinta perusteltua ja missä vaiheessa kyseessä on vain logon aiheuttama lisä hinnassa? Halpiskrääsän ostoa en tietenkään kannata, mutta useimmissa asioissa lienee löydettävissä järkevä hinta/laatu-luokka, jossa hyvälaatuisen tuotteen saa kohtuullisella hinnalla.

Ehkä sitä oikeaa ei edes ole olemassa. Yleensä, kun mieleeni tulee jokin tavara, jonka haluaisin hankkia, niin visualisoin sen mielessäni. Mietin tarkat kriteerit sille, mitä olen ostamassa. Tässä tuntuu käyvän aika usein sitten niin, että sitä mitä olen ostamassa, ei välttämättä ole edes olemassa tai ainakin sen hankkiminen on vaikeaa.

Käytetään vielä esimerkkinä sitä mustaa nahkalaukkua. Ostoslistallani oli vuosia laukku, johon mahtuisi läppäri ja muut tarvittavat tavarat. Olen käyttänyt elämästäni tunteja ja taas tunteja käymällä läpi eri nettikauppojen laukkuvalikoimaa ja sovittelemalla laukkuja eri myymälöissä. Eräänä päivänä sitten tarve laukulle nousi niin kovaksi, että menin ja ostin sen. Taisin käydä katsomassa laukkua ja sen jälkeen nukuin yön yli, mutta sen ihmeempää analyysiä ja vertailua en laukulle tehnyt. Se tuntui sopivan käyttötarkoitukseensa, joten ostin sen. Muistaakseni olin joskus aiemmin hylännyt tämän kyseisen laukun pois vaihtoehtojen joukosta enkä enää tarkkaan muista mistä syystä. Ehkä se ei jollain tapaa miellyttänyt silmääni. Nyt laukku on kuitenkin ostamisen jälkeen ollut lähes päivittäisessä käytössä, eli ilmeisesti se ajaa asiansa.

Yhteenvetona tähän tajunnanvirtaan haluaisin sanoa, että niitä heräteostoksia kannattaa edelleen välttää. Kun sitten on tiedostettu aito tarve jollekin asialle ja mietitty vaatimuksia, millainen se täydellinen yksilö olisi, niin on hyvä käydä ne kriteerit kriittisesti läpi. Mikä on se käyttötarkoitus, johon kyseistä juttua ollaan hankkimassa? Mitä ehdottomia vaatimuksia tavaralla on? Mitkä vaatimukset eivät oikeastaan olekaan vaatimuksia, vaan sellaista kivaa pientä ekstraa, joista on mahdollista tarvittaessa joustaa? Joskus voi olla parempi olla ilman, ennenkuin se oikea yksilö löytyy, mutta on myös hyvä miettiä, että onko fiksua vaikeuttaa elämäänsä etsimällä sitä täydellistä, jota ei välttämättä edes löydy.