Arkistojuttu: Jos ihan kiva riittääkin

Kävin läpi vanhoja tämän blogin alkuajoilta olevia tekstejä, jotka olen välillä piilottanut. Ajattelin julkaista uusiksi joitakin vanhoja tekstejä. Voi olla, että joissakin asioissa oma ajatteluni on kehittynyt ja muuttunut vuosien varrella, mutta toivotaan, että teksti tarjoaa kuitenkin jotakin pohdittavaa lukijoille. :)

Seuraava kirjoitus on julkaistu alunperin huhtikuussa 2015.

Useimpien minimalistien hankintaideologia taitaa olla tyyppiä hankitaan pelkästään niitä täydellisiä asioita maksoi mitä maksoi. Itsekin olen ehkä pyrkinyt tämäntyyppiseen suuntaukseen. Mutta onko kaiken oltava aina täydellistä? Sen oikean mustan nahkalaukun metsästyksestä voi tehdä itselleen elämäntehtävän, mutta mitä jos joku ihan kivannäköinen yksilö ajaisi saman asian?

Onko laadukkaan tuotteen korkeampi hinta perusteltua ja missä vaiheessa kyseessä on vain logon aiheuttama lisä hinnassa? Halpiskrääsän ostoa en tietenkään kannata, mutta useimmissa asioissa lienee löydettävissä järkevä hinta/laatu-luokka, jossa hyvälaatuisen tuotteen saa kohtuullisella hinnalla.

Ehkä sitä oikeaa ei edes ole olemassa. Yleensä, kun mieleeni tulee jokin tavara, jonka haluaisin hankkia, niin visualisoin sen mielessäni. Mietin tarkat kriteerit sille, mitä olen ostamassa. Tässä tuntuu käyvän aika usein sitten niin, että sitä mitä olen ostamassa, ei välttämättä ole edes olemassa tai ainakin sen hankkiminen on vaikeaa.

Käytetään vielä esimerkkinä sitä mustaa nahkalaukkua. Ostoslistallani oli vuosia laukku, johon mahtuisi läppäri ja muut tarvittavat tavarat. Olen käyttänyt elämästäni tunteja ja taas tunteja käymällä läpi eri nettikauppojen laukkuvalikoimaa ja sovittelemalla laukkuja eri myymälöissä. Eräänä päivänä sitten tarve laukulle nousi niin kovaksi, että menin ja ostin sen. Taisin käydä katsomassa laukkua ja sen jälkeen nukuin yön yli, mutta sen ihmeempää analyysiä ja vertailua en laukulle tehnyt. Se tuntui sopivan käyttötarkoitukseensa, joten ostin sen. Muistaakseni olin joskus aiemmin hylännyt tämän kyseisen laukun pois vaihtoehtojen joukosta enkä enää tarkkaan muista mistä syystä. Ehkä se ei jollain tapaa miellyttänyt silmääni. Nyt laukku on kuitenkin ostamisen jälkeen ollut lähes päivittäisessä käytössä, eli ilmeisesti se ajaa asiansa.

Yhteenvetona tähän tajunnanvirtaan haluaisin sanoa, että niitä heräteostoksia kannattaa edelleen välttää. Kun sitten on tiedostettu aito tarve jollekin asialle ja mietitty vaatimuksia, millainen se täydellinen yksilö olisi, niin on hyvä käydä ne kriteerit kriittisesti läpi. Mikä on se käyttötarkoitus, johon kyseistä juttua ollaan hankkimassa? Mitä ehdottomia vaatimuksia tavaralla on? Mitkä vaatimukset eivät oikeastaan olekaan vaatimuksia, vaan sellaista kivaa pientä ekstraa, joista on mahdollista tarvittaessa joustaa? Joskus voi olla parempi olla ilman, ennenkuin se oikea yksilö löytyy, mutta on myös hyvä miettiä, että onko fiksua vaikeuttaa elämäänsä etsimällä sitä täydellistä, jota ei välttämättä edes löydy.

Oma ekomatkani

Instagramin puolella on näkynyt viime aikoina tarinoita, kuinka kukakin on päätynyt ekologisemman elämäntavan pariin. Koska en itse kirjoittele IG:hen näillä teemoilla, niin kirjoittelen vastaavan jutun tänne.

Oma elämäntapani on ollut nuoresta asti jokseenkin vaihtoehtoinen, vaikken nuorena nimennytkään tätä ekologisuudeksi. En ole koskaan ollut mitenkään erityisesti sen perään, että pitäisi olla esimerkiksi uusimman trendin mukaiset vaatteet. Joskus lukioaikoina innostuin ostamaan vaatteita kirppiksiltä, mikä oli pienemmällä paikkakunnalla melkein 20 vuotta sitten jollakin tapaa erikoista verrattuna nykypäivään. Minulla ei tietenkään ole mitään oikeaa faktaa asiasta, mutta voisin melkein väittää, että laskien siitä asti, kun yleensä olen itse vastannut omista vaateostoksistani, olisin ostanut suurimman osan vaatteista kirppareilta tai muuten käytettynä.

Ainakin jossakin vaiheessa jonkinlainen hyvän ihmisen mitta on ollut se, että "kierrättää". Muistelisin, että niin pitkään kun olen asunut omillani, olen lajitellut jätteet siinä laajuudessa, kuin se on ollut mahdollista. Käyttökelpoisen tavaran olen aina vienyt kirppareille tai pyrkinyt etsimään sille uuden kodin muuten.

Vuonna 2009 erosin nuoruusvuosieni parisuhteesta ja tuosta käynnistyi jonkinlainen isompi muutos kohti omannäköistä, omia arvoja vastaavaa elämää. Yhtenä näkökulmana tähän oli ekologisemmat valinnat. Aloin miettimään entistä tarkemmin, mitä ja mistä ostan. Aloin suosimaan luonnonkosmetiikkaa. Siirryin myös kasvissyöjäksi noihin aikoihin. Muistaakseni tuolloin oli myös jonkin verran eko-teemaisia blogeja, joita seurailin innolla.

Tämän jälkeen ekoilu on kulkenut matkassani enemmän ja vähemmän. Vuonna 2010 menin ensimmäiseen oman alan kesätyöhöni ja ehkä työni ja ammatillinen minäni on tuonut eniten haasteita sille, kuinka paljon haluan tuoda ekologista elämäntapaa esiin. Olen siis alunperin opiskellut ja valmistunut miesvaltaiselle alalle, jossa on silloin nuorena joutunut ylipäänsä jotenkin enemmän "esittämään" että on ihan vakavasti otettava tyyppi näissä asioissa.

Vuosien varrella minulla on ollut ruokavalioon liittyviä terveydellisiä haasteita, joten kausittain olen syönyt myös jonkin verran lihaa, en siis voi sanoa, että olisin ollut kokonaan kasvissyöjä tuolta jostakin 2009-2010 asti.

Minusta on ollut tavallaan ilo seurata, että nämä ekoasiat ovat nousseet eri tavalla pinnalle viime vuosina. Ikävänä taustapuolena tosin on se, että nyt vasta on herätty asioihin, joita olisi pitänyt tehdä isosti jo aiemmin. Toki tämän ekologisten asioiden esillä olon myötä olen itsekin saanut jonkinlaista uutta motivaatiota ekologisten arvojen noudattamiseen elämässäni. Kun aiemmin nimesin omina arvoinani ihan yleisellä tasolla ekologisuuden, nyt kytken tämän elämäntavan selvemmin ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaiseen taisteluun.

Jos aiemmin koin ristiriitaa työelämän ja omien arvojeni kanssa, niin nykyisessä työssäni voin avoimesti olla ekologisten arvojen puolesta puhuja ja edistää tietoisuutta näistä asioista myös laajemmin.

Mustat Ballerinat -blogi täytti tässä 10 vuotta!

Heippa taas pitkästä aikaa! 

Tässä hieman blogitaukoa pidellessä meni samalla ohi blogin 10-vuotissynttärit. Tosiaan syyskuun alussa tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun aloitin tämän blogin. Toisaalla olin kyllä blogannut jo tätä ennenkin. Välillä olen tehnyt blogiin ns. peruskorjausta ja piilottanut näkyviltä joitakin vanhoja tekstejä. Nyt jo piilotetussa 1.9.2012 julkaistussa postauksessa esittelin blogin näin:

"Blogin aloittamisessa on mielestäni vaikeinta blogin nimen valitseminen. Monet kivalta kuulostavat ja omalta tuntuvat nimet ovat useimmiten jo käytössä. Nyt sitten keksin, että Mustat ballerinat on se, mikä saattaisi sopia blogilleni nimeksi. 

Mustat ballerinat kuvaavat tyyliäni melko hyvin: kivannäköistä ja samalla mukavantuntuista. Omistamani mustat ballerinat ovat samalla hyvä esimerkki tavoistani, sillä samoilla ballerinoilla on kipitetty viimeiset 4 kesää. Tänä kesänä tosin jouduin hankkimaan jo rinnalle toiset mustat ballerinat edustuskengiksi. Niin, yleensä minulla ei ole tapana ostaa uutta, jos minulla on jo jotakin samassa tarkoituksessa toimivaa ennestään.

Ballerinat viittaavat kenkiin ja pukeutumiseen ja tyyliin laajemminkin. Näiden lisäksi aion blogissani kirjoitella ainakin hyvästä ruuasta, liikunnasta, sisustuksesta sekä kaikesta sekalaisesta, mitä arkeeni kuuluu. Tervetuloa mukaan!"

Blogin painotus on vuosien varrella hieman vaihdellut sen hetkisten kiinnoksen kohteiden mukaan, mutta mielestäni pääajatus on kuitenkin pysynyt jokseenkin samana etenkin näiden kulutustottumusten osalta. Alkuperäisen kevyemmän "lifestylen" ohella viime vuosina blogi on mielestäni painottunut entistä enemmän tuonne kulutus- ja talousteemojen suuntaan.

Välillä olen miettinyt blogin nimen vaihtamista, kun tämä ei sinänsä (enää) ole varsinaisesti tyyliblogi. Myös ballerinojen sijaan olen ajautunut käyttämään enemmän tennareita, vaikka kuvanmukaiset parit mustia ballerinoja löytyy edelleen kaapista.

Toisinaan tulee mietittyä, että mitä tänne blogiin oikeastaan kirjoittaisi ja lukeeko näitä edes kukaan. Toisaalta jonnekin on mukava kirjoitella omia ajatuksia, enkä oikein ole kokenut jotakin Instagramia tai Facebookia sopivaksi välineeksi näille omille teksteilleni.

Olisi kiva kuulla jotakin sinusta, joka luet tätä postausta! Oletko pitkäänkin roikkunut blogin matkassa vai juuri löytänyt tänne ensimmäistä kertaa? Mitkä blogin "teemoista" erityisesti kiinnostavat?