lauantai 8. joulukuuta 2018

Ryhtyisinkö ostolakkoon?



Olen aina ollut jokseenkin harkitsevainen ostosten suhteen ja välillä en jotenkin saa ostettua edes sellaisia juttuja, joille olisi oikeasti tarvettakin. Näin ollen olen ajatellut, että minun tyyppisellä ihmisellä ei ole tarvetta ostolakoille. Olen mieltänyt, että ostolakkoja "harrastavat" lähinnä ne, joilla on ongelmia heräteostosten kanssa ja sen takia on kuukauden-parin ostolakkorupeamalla tarkoitus saada ostamista kuriin.

Olen jo vuosia vuosia kiinnittänyt huomiota vaatteiden laatuun ja myös pitkäikäisyyteen tyylinäkökulmasta. Olen ostanut vaatteeni ajatuksella, että ne tulevat käyttöön vuosiksi eteenpäin. Nyt olen kuitenkin havainnut, että minulla saattaa olla vaatteita hieman liikaa. Samaan aikaan haluan pyrkiä eroon vaatteiden karsimisesta. Ihan tavalliset vaatteet eivät nykyään mene kirppareilla kaupaksi edes niillä euron, parin hinnoilla. Mieleeni on jäänyt artikkeli, jonka mukaan vain 10 % vaatekeräyksiin laitetuista vaatteista päätyy vielä käyttöön (samantyyppinen tieto löytyy ainakin täältä). Näistä syistä olen päättänyt lopettaa vaatekaapin karsimisen muiden riesaksi. Uskon, että mahdollisuus laittaa vaatteita kiertoon samalla myös lisää uuden ostamista ja sellaista ajattelua, että vaatekaappia "pitäisi" päivittää.

Muutama vuosi sitten käynnistyneessä Vuosi ostamatta uusia vaatteita -haasteessa on nimensä mukaisesti tarkoituksena ollut olla vuosi ostamatta uusia vaatteita. Säännöt kuuluvat siis seuraavasti (lainattuna Outi Les Pyyltä):

"1) ei osteta vuoteen mitään uusia vaatteita kaupasta. 
2) käytetään vanhoja, ostetaan kirppareilta ja lainataan kavereilta. 
3) sukkia ja alushousuja nyt ei välttämättä halua ostaa käytettyinä, joten ne saa hankkia uutena.
4) jokaiselle kolme poikkeusta säännöstä (kovimmat pärjää tietty ilman apua). Haasteessa kengät, asusteet ja kaikki päälläpidettävä pukine lasketaan myös vaatteiksi."

Olen itse ostanut tänä vuonna yhden vaatteen uutena kaupasta ja loput ovat kirppareilta tai muuten käytettynä. Vaatteiden ostaminen tai ostamattomuus uutena kaupasta ei siis ole minulle ongelma. Tapauksessani kirpparivaatteet pitäisi siis myös sisällyttää haasteen piiriin. Se kohta, mistä tässä haasteessa nyt innostuin ja kiinnostuin, on tuo kolme poikkeusta -sääntö. Voisinko hankkia seuraavan vuoden aikana ainoastaan 3 itselleni uutta vaatetta? Totaaliseen ostamattomuuteen en siis aio ryhtyä, vaikka siitäkin olisi kiinnostavina esimerkkeinä seuraamani blogit Koko elämä edessä ja Vuosi ostamatta mitään.

Oma versioni haasteesta on siis seuraava:
1) Haaste on käynnissä 1.1.-31.12.2019
2) Haasteen aikana saan ostaa enintään 3 itselleni uutta vaatetta
3) Sukkia ja alusvaatteita voin ostaa tarpeen mukaan
4) Saadut ja itse tehdyt vaatteet eivät sisälly haasteeseen, mutta niissäkin on hyvä käyttää tilannekohtaista harkintaa

Saaduilla vaatteilla viittaan nyt lähinnä mahdollisuuteen, että olen välillä saanut samankokoisen siskoni vanhoja vaatteita tai vikaostoksia.

Katsotaan miten haasteen kanssa käy. :)

Olen tänä vuonna seurannut vaateostoksiani ja niihin kuluvia summia, joista olen tehnyt myös puolivuotiskatsauksen. Koko vuoden vaateostoksista tulen raportoimaan blogissa vuodenvaihteen jälkeen.

sunnuntai 23. syyskuuta 2018

10 satunnaista asiaa

Olen käyttänyt Applen läppäreitä viimeiset 12 vuotta, mutta en ole koskaan omistanut iPhonea.

En ole koskaan käynyt kasvohoidossa.

Käytän arkisin meikkinä ripsiväriä ja sävyttävää päivävoidetta, mutta pidän itseäni nättinä myös ilman meikkiä.

Käytän silmälaseja käytännössä koko ajan hereillä ollessani. Tarvittaessa pärjäisin ehkä myös ilman laseja, mutta niistä on tullut osa identiteettiäni vuosien varrella.

Olen värjännyt hiukseni viimeksi 8 vuotta sitten.

Omistan auton. Muistaakseni en ole tästä blogissa toistaiseksi maininnut, mutta ostin reilu vuosi sitten ensimmäisen oman auton. Voisin joskus kirjoitella enemmänkin suhteestani autoiluun.

En ole ikinä ollut erityisen ahkera opiskelija ja edelleen vuosien jälkeen tuntuu todella randomilta, että olen suorittanut yliopistotutkinnon.

Ympärilläni on yleensä jonkinlainen luova kaaos. Keräilen kaikenlaisia jemmoja ja kasoja ympäri asuntoa.

En osaa nukkua aamulla erityisen pitkään ja herään viikonloppuaamuisinkin useimmiten viimeistään kahdeksan maissa. Tämä on hieman rasittavaa etenkin silloin, jos on mennyt vasta tosi myöhään nukkumaan ja sitten aamulla kukkuu hereillä jo muutaman tunnin yöunien jälkeen.

Syön keskimäärin varmaan ainakin kerran viikossa pizzaa, burgerin tai jonkin muun mättöaterian, ja vieläpä ihan hyvällä omalla tunnolla.


Löytyykö samoja asioita vai kenties täysin päinvastaisia ominaisuuksia ja kokemuksia?

lauantai 15. syyskuuta 2018

Hyvätuloisen ihmisen köyhyyslarppaus

Start Living Your Best Live ja Tickle Your Fancy -blogeissa on vastikään kokeiltu elää viikko 6 euron päiväbudjetilla. Haasteeseen liittyvä podcast kannattaa myös kuunnella, se taustoittaa paremmin tyttöjen kokemuksia haasteesta! Haaste herätti keskustelua ja kritiikkiäkin näiden blogien kommentiosastoissa.

Tällaiset haasteet tulkitaan loukkaavina heitä kohtaan, jotka elävät pysyvästi pienellä budjetilla pakon edessä. Toisinaan naistenlehtien sivuilla julkaistut säästöhaaste-genren jutut on toki vielä otsikoitu tyyliin: "Testasimme pärjääkö peruspäivärahalla". Näin otsikoituna jutuista paistaakin läpi jonkinlainen kettuilu ja ylemmyydentunne pienituloisia kohtaan. Tällöin voi tuntua siltä, että toimittaja jakelee säästövinkkejä vähävaraisille jostakin toisesta todellisuudesta käsin.

Budjetointi ja kulujen seuraaminen on järkevää ihan tulotasosta riippumatta. On helppo ajatella, että kun tienaisi nyt vaikkapa sen maagisen 1000 euroa enemmän kuussa, niin ei tarvitsisi miettiä mihin käyttää rahansa ja kaupasta voisi valita mitä haluaa. Todellisuudessa tienasi sitten miten paljon tahansa, niin voi päätyä elämään kädestä suuhun, mikäli ei hallitse omaa kulutustaan. Seuraamani Puoli miljoonaa pääomaa -blogin Kirsikka viettää Säästösyyskuuta. Tästä voi ottaakin mallia, että vaikka olisi satojen tuhansien omaisuus, niin välillä voi kokea tarvetta säästää ruokakuluissa ja etsiä edullisempia vaihtoehtoja vaikka aletuotteita ostamalla.

Uskon, että useimmissa tapauksissa säästöhaasteiden ja rajatulla budjetilla elämisen on tarkoitus olla haaste ihan vain henkilölle itselleen. Jos kokee, että kulut ovat karanneet käsistä, niin kuulostaa ihan järkevältäkin kokeilla pienemmällä budjetilla elämistä. Eräs netin "kestosuosikki" säästövinkkikirjoituksista on tämä, jossa kirjoittaja säästää 6000 euroa muun muassa muuttamalla mummonsa luokse asumaan. Mielestäni kirjoitus ei ole kuitenkaan täysin huono, vaan kiinnostava esimerkki hieman extremekeinoista päästä säästötavoitteeseen, kun miettii mistä kaikesta voi säästää ja löytyisikö pakollisista kuluista vielä jokin keino säästää.

Lyhyesti siis: koen, että näissä jutuissa on mennyt puurot ja vellit hieman sekaisin. Jos joku haluaa testata pienellä budjetilla elämistä ja raportoi siitä netissä, siihen kannattaa suhtautua niin, että kirjoittaja haluaa haastaa itsensä ja omat kulutustottumuksensa. Sitä ei todennäköisesti ole tarkoitettu pätemiseksi oikeasti pienituloisia kohtaan.

maanantai 27. elokuuta 2018

Kesän mekkolöytö omasta kaapista



Tänä kesänä helle on hellinyt välillä tuskaksi asti. Palelen helposti, joten olen usein käyttänyt kesälläkin pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Tämän kesän lämpimät säät saivat sulatettua syväjään sormistani ja varpaistani, joten kaivelin kaapista kesävaatteita käyttöön.

Yksi tämän kesän uusvanha lemppari on ollut musta rimpsumekko. Mekko on alunperin siskoni, mutta jotenkin ajautunut minun kaappiin jo vuosia sitten. Mekko on Vero Modan ja sillä on ikää jo vähintään 10 vuotta. Kyllä ne jotkut ketjuliikkeiden vaatteetkin kestävät ja kestävät - vai onko tämä vain tehty niin sanottuun vanhaan hyvään aikaan...?

Olen joskus ihaillut ihmisiä, jotka eivät erityisemmin välitä trendeistä ja tykkäävät pukeutua miten lystäävät. Nyt olen hoksannut, etten taida itsekään enää seurata trendejä senkään vertaa kuin joskus aiemmin, tai en ainakaan koe tarvetta pukeutua trendien mukaan. Sen sijaan pukeudun niihin omasta kaapista löytyviin lempparivaatteisiin.

Tarkkailen toki muita ihmisiä ja ihmisten pukeutumista, ja joskus nappaankin jonkin pienen idean sovellettavaksi omassa pukeutumisessa. En ole koskaan ymmärtänyt ajatusta, että uutta sesonkia varten pitäisi laittaa koko vaatekaappi uusiksi. Tyyliä saa tarvittaessa päivitettyä vanhoja vaatteita uudella tavalla yhdistelemällä, yksittäisellä uudella asusteella tai vaatekappaleella tai sitten muokkaamalla vanhoista vaatteista uutta.

Minulla on itseasiassa melko paljonkin 5-10 vuotta vanhoja vaatteita käytössä, enkä ajattele, että ne olisivat erityisen vanhoja. Mikä on sinun vanhin edelleen käytössä oleva vaate?

tiistai 17. heinäkuuta 2018

Puolen vuoden vaateostokset ja -kulut

Lupailin alkuvuodesta, että seuraan tänä vuonna vaateostoksiani ja niihin kuluvia summia. Ajattelin, että voisin tässä vaiheessa tehdä jonkinlaisen puolivuotiskatsauksen tähän mennessä käytetystä "vaatebudjetista". Mennään siis suoraan asiaan, tässä lista vaatehankinnoistani viimeisen 6 kuukauden ajalta:

Musta Calvin Kleinin pitsitoppi kirpparilta (8 euroa)
Laskettelusukat Rukan reissulta (34,90)
Gore-Tex-paikka (8,91)
3 Marimekon mekkoa Emmystä (yhteensä 134,73)
Musta Tiger of Swedenin jakku/neule Emmystä (36,90)

Yhteensä siis 5 vaatetta, 1 pari sukkia ja 1 tarvike vaatteiden huoltoon. Hintaa näille tuli kaikkiaan 223,44 euroa.

Alkuvuosi kului aika pitkälle todella vähin ostoksin. Mustan pitsitopin olenkin jo esitellyt blogissa. Laskettelusukat olivat tarpeellinen heräteostos: marssin suoraan rinteestä laskettelumonot jalassa hankkimaan oikeita laskettelusukkia, kun huonosti jalkaan/monoihin istuvat sukat alkoivat kiukuttaa kesken laskettelun. Sukat olivat siis ostos, joka ilahdutti koko loppureissun (ja toivottavasti vielä tulevatkin laskettelureissut). Gore-Tex-paikan ostin korjatakseni kuorihousut, joihin on tullut polveen reikä. Tämä varsinainen korjausoperaatio on tosin vielä tekemättä.

Emmy-tilauksen kanssa lähtikin sitten vähän lapasesta. Aloitin hiljattain uudessa työssä ja päädyin siihen perinteiseen tilanteeseen, että jouduin hieman miettimään työpukeutumistani uusiksi. Oman toimiston porukan lisäksi tapaan työtehtävien puolesta jonkin verran ihmisiä ja näihin tapaamisiin olisi kiva pukeutua kivasti. Ympäristö on kuitenkin todella erilainen kuin aiemmissa työpaikoissani ja joku jakkutyyli menisi mielestäni jotenkin yli. Olen aiemminkin harrastanut siistejä trikoomekkoja siistimmässä pukeutumisessa: mielestäni toimii hyvänä hämäyksenä, kun mekko näyttää asialliselta, mutta on samaan aikaan kuitenkin mukava ja rento päällä. Päädyin siis haaveilemaan Marimekon kuviollisia trikoomekkoja Emmyn sivuilta. En oikein osannut päättää minkä ostaisin, niin tilasin kaikki 3 kivaa (HUPS!). Näistä oikeastaan vain yksi vastasi sitä tarkoitusta, johon näitä olin ajatellut. Tiedättehän, kun Marimekko-tyyppisistä mekoista osa on hieman rajatapauksia, että näyttääkö ne enemmän yöpaidalta? Nämä kaksi mekkoa osoittautuvat päälläni juuri sellaisiksi, eli ei ehkä töihin kuitenkaan niissä. Pähkäilin mitä teen mekkojen kanssa, pitäisikö ne palauttaa. Totesin kuitenkin, että ne kaksi muuta mekkoa oli muuten kivoja ja sopivat hyvin muuhun käyttöön arjessa. Tilasin samalla kertaa mustan neuleen/jakun, joka on ajanut asiansa takkina viileämpinä kesäpäivinä.

Loppuvuonna olisi ryhdistäydyttävä uuden talvitakin oston kanssa. Nykyinen talvitakkini on ollut käytössä muistaakseni 7 talvea ja alkaa olla jo hieman parhaat päivänsä nähnyt. Uutta takkia olenkin jo katsellut pari talvea, mutta olen havahtunut asiaan vasta talven alennusmyyntien aikaan, kun suurin osa takeista on jo myyty.

Marimekkoa: toimistokelpoinen mekko ja yöpaidalta näyttävä mekko.

tiistai 10. heinäkuuta 2018

Ajatuksia alennusmyynneistä

Vaistoni kertoo, että nyt on kaupoissa alennusmyynnit menossa. En nykyisellään juurikaan pyöri kaupungilla tai ostoskeskuksissa, niin en oikeastaan ole ihan varma? Jonkin verran on sähköpostiin kuitenkin tullut uutiskirjeitä, jotka kertovat alennusten olevan käynnissä.

Jos tarkoitus on vähentää turhaa kuluttamista, niin miten sitten kannattaa suhtautua alennusmyynteihin? Tässä omat vinkkini, kuinka välttää hutiostokset alennusmyynneissä.

1. Pääsääntö on, että et tarvitse sitä, vaikka se olisi kuinka halpa. Vaikka se kukallinen pitsitoppi maksaisi 2 euroa, niin parempi jättää ostamatta.

2. Keskity ostoslistaan. Mitkä ovat niitä vaatekaappisi puuttuvia kulmakiviä? Alennusmyynneistä kannattaa etsiä ensisijaisesti laadukkaita perusvaatteita. Farkut ja ajattomat neuleet käyvät esimerkeistä, mitä kannattaa pyrkiä ostamaan alesta. Hieman kalliimmassa tuotteessa löydön osuessa kohdalle voi säästö olla useita kymppejä tai jopa satasia.

3. Perusvaatteiden lisäksi luottokosmetiikkaa kannattaa etsiä alennusmyynnistä. Itse pyrin hyödyntämään tarjoukset silloin, kun ripsari tai naamarasva vaatii uusimista. Kosmetiikan osalta kannattaa muistaa kohtuus ja ostaa vain sellaista, mikä tulee lähiaikoina käyttöön.

4. Mieti vielä. Jos yhtään epäilyttää, niin jätä ostamatta.

Mitä mieltä olette alennusmyynneistä? Ovatko alennukset teille lähtökohtaisesti vihollisia vai hetki tehdä harkittuja ostoksia edullisesti?


Kesällä on paljon mukavampi viettää aikaa kiertelemässä luonnossa kuin ostoksilla. :)

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Vaatteitani ja kenkiäni myynnissä Emmyssä


Laitoin hiljattain muutamia juttuja myyntiin Emmyn kautta. Jos ei itse ehdi tai viitsi hoitaa myyntiä, niin Emmy on siihen näppärä palvelu: Emmyn laatikoita on monissa vähän pienemmissäkin kaupungeissa, yleensä kauppakeskuksissa tai muilla keskeisillä paikoilla. Keräyslaatikkoon siis tiputetaan myytäväksi tarkoitetut vaatteet ja muut tavarat täytetyn lomakkeen kera, ja Emmy hoitaa kaiken siitä eteenpäin. Myyntitulot todennäköisesti jäävät pienemmiksi kuin jos hoitaisi myynnin kokonaan itse, mutta jos se kirppiskassi on odottanut eteisen nurkassa vuoden, niin ehkä kannattaa harkita tällaista vaihtoehtoa?

Omista tuotteistani Tiger of Swedenit ja Filippa K:t menivät lähes heti, mutta jonkin verran juttuja on edelleen myynnissä. Erityisesti, jos kengänkoko on noin 37, niin kannattaa käydä kurkistamassa. Laitoin myyntiin muutamat siistit ja laadukkaat kengät sen perinteisen puoli numeroa väärän koon vuoksi. Oma pieni blogikirppikseni löytyy siis täältä.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Kirppislöytöjä

Olen vuosien varrella ostanut varmaan suurimman osan vaatteistani kirppareilta tai muuten käytettynä. Hurahdin kirppareihin alunperin joskus lukioikäisenä - silloin lähemmäs 15 vuotta sitten kirpparit eivät olleet samalla tavalla suosittuja kuin nyt ja olinkin kirpparivaatteineni hieman outolintu kaveripiirissäni.

Opiskeluaikoina tuli haalittua kirpparilta paljon niitä parin euron ostoksia kun halvalla sai, mutta viime aikoina olen tullut aika nirsoksi ja harkitsevaksi kirppariostostenkin kanssa. Kun vaatekaapin sisältö on tarkoitus pitää kurissa, ei sinne oikein mahdu edes niitä edullisia ostoksia, jos ei niille ole oikeaa käyttöä.

Tällä kertaa ajattelin näyttää muutamia kirppariostoksiani, joista olen tykännyt. Nämä kaikki on ostettu Relovesta, joka sijaitsee Töölöntorin nurkalla. Olen aiemmin liikkunut säännöllisesti sillä suunnalla, jolloin tuli usein poikettua Relovessa ohikulkumatkalla. Relovesta saa muutes myös lounasta ja muuta pientä purtavaa, joita myös suosittelen!


Musta nahkainen pikkulaukku on lähes jokapäiväisessä käytössä. Minulla oli ennestään Marimekon pikkulaukku rannehihnalla, mutta kaipasin laukkua, jonka voi heittää olan yli ja kädet jäävät vapaiksi. Tämä on siis löytänyt paikkansa, vaikkei ollutkaan tyyliltään ihan sitä, mitä alunperin etsin.


InWearin tummansininen untuvatakki pääsee taas käyttöön, kun ilmat tästä alkavat lämmetä. Takki on melko ohut, joten se ei toimi yksinään talvipakkasilla. Olen käyttänyt tätä talviulkoilussa kuoritakin alla.


Odotan, että pääsen ottamaan tämän Boomerangin vaaleanpunaisen puuvillaneuleen käyttöön, kun sää lämpenee ja uskallan luopua merinovillakerroksista.


Musta Calvin Kleinin pitsitoppi on uusin löytöni, joka on ollut vasta muutaman kerran päällä. Tämä on samalla ensimmäinen merkintä tämän vuoden vaatebudjettiin, 8 euroa käytetty.

Mikä on teidän suhtautumisenne kirppareihin? Oletteko tehneet hyviä löytöjä viime aikoina?

torstai 15. maaliskuuta 2018

Parhaat maidottomat "maitotuotteet"

Olen jo monen vuoden ajan noudattanut pääosin maidotonta ruokavaliota. Aiemmin olin melko ehdoton maidottomuuden suhteen, mutta viime aikoina olen taas käyttänyt maitoa pieniä määriä. Maidottoman ruokavalion taustalla on ollut muun muassa ihottumana ilmenevä jonkin asteinen yliherkkyys.

Silloin, kun siirryin maidottomaan ruokavalioon, niin kasvipohjaisia maitotuotteita oli paljon nykyistä vähemmän saatavilla. Omalla kohdallani haasteena on vielä se, että en voi käyttää soijapohjaisia tuotteita senkään vertaa, mitä maitotuotteita. Viime vuosina kuitenkin erityisesti kaurapohjaiset "maitotuotteet" ovat yleistyneet valtavasti. Ostankin mielelläni kokeiluun, kun jotakin uusia tuotteita tulee kaupan hyllyllä vastaan.

Ajattelin koota kuitenkin esittelyn muutamasta maidottomasta jutusta, joita minulla on melkein aina jääkaapissa. Nämähän ovat samalla myös esimerkiksi vegaanisia, joten jos vegaaninen ruokavalio kiinnostaa, niin tästä voi löytyä vinkkejä siitäkin näkökulmasta.


Monella ensimmäinen kysymys vaikuttaisi olevan, että mitä voi laittaa kahvin sekaan, jos ei käytä maitoa? Omaan makuuni parhaiten sopii mantelimaito, mieluiten vielä makeuttamattomana versiona. Tämä myös toimii koostumukseltaan hyvin kahvin seassa verraten esimerkiksi kauramaitoon, josta mielestäni tulee välillä vähän epäilyttävän näköistä kahvin sekaan kaadettuna. Nykyään tosin kahvi menee mustanakin alas tarvittaessa.

Ruokakerma-kategoriassa uudempi tuttavuus on Kaslink Aito -tuoteperheen kaurapohjainen ruokakerma. Tämä on koostumukseltaan miellyttävän paksua ja olen käyttänyt tätä erityisesti normaalisti kermapohjaisissa pastakastikkeissa.

Välipalasuosikit löytyvät Yosan valikoimista. Yosa Sport on kaurapohjainen proteiinipitoinen välipala, jonka proteiinipitoisuutta on lisätty herneproteiinin avulla. Tämä on maidottomalle rahkavälipalan korvike. Yosan Greek Style taas on nimensä mukaisesti kreikkalaistyyppinen jugurtti. Tässä on miellyttävä ja sopivan rasvainen koostumus, joka tarjoaa hyvän pohjan, johon voi lisätä maun mukaan esimerkiksi banaanisiivuja tai marjoja.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Itsetehty vaaleanpunainen kaulahuivi

Täytyy alkuun tunnustaa, että en ole mikään superinnokas neuleharrastaja, mutta välillä iskee äkillinen innostus tehdä jotakin itse. Viimeisimmäksi iski inspiraatio neuloa vaaleanpunainen pehmeä kaulahuivi. Langaksi valikoitui Puno Gepard -alpakkalanka, jonka ostin ohikulkumatkalla Snurresta. Langan koostumus on 68 % alpakkaa, 10 % merinovillaa ja 22 % polyamidia.

Teen yleensä tämän tyyppiset neuleet fiiliksen mukaan ilman varsinaista ohjetta: luodaan silmukoita sopivalta näyttävä määrä ja neulotaan niin pitkään kuin lankaa riittää tai huivi muuten näyttää tarpeeksi pitkältä. Tein tällä kertaa huivin ihan perinteisellä "aina oikein" -neuleella, eli aloittelijankin on superhelppoa tehdä samanlainen! :) Lankaa tähän kului yhteensä 4 kerää. 

Viime aikojen aurinkoiset pakkaskelit ovat vaatineet pukeutumaan lämpimästi, mutta samalla olisi kiva tuoda pukeutumiseen jo vähän keväisempää sävyä. Tämä vaaleanpunainen alpakkahuivi tuokin uutta ilmettä muuten melko tylsäksi käyneisiin talviasuihin. :)


Vaaleanpunainen itsetehty kaulahuivi ainaoikeinneuletta

PS. Iines on tehnyt huivin samasta langasta, joten jos innostuit huivin neulomisesta, niin voit käydä kurkkaamassa vaihtoehdon myös Iineksen blogista.

torstai 22. helmikuuta 2018

Ottaisitko käyttöön vaatebudjetin?

Rinna Saramäki on tuonut esille vaatebudjetin käsitettä harkitsevan kuluttamisen yhteydessä. Voi olla, että alkuperäinen lähde on jokin muu, mutta muistelisin itse törmänneeni ajatukseen vaatebudjetista Rinnan blogin kautta.

Seuraamieni blogien mukaan vaatebudjettia onkin otettu käyttöön jonkin verran ja onkin ollut mielenkiintoista lukea bloggaajien koosteita vuoden 2017 vaatehankinnoista hintoineen. Rinna käytti vaatteisiin 1107,85 euroa, kun budjetti oli 1000 euroa. Sopivasti-blogin Iitu käytti vaatehankintoihin ja huoltoon 408,20 euroa. Laura kertoo käyttäneensä vaateostoksiin noin 780 euroa. Vaatekulujen laskutapa hieman vaihtelee. Osa laskee mukaan pelkästään ostokset, osa myös muut vaatteiden huoltoon liittyvät kulut, kuten pesula- ja suutaripalvelut.

Vaikka pidän itseäni tarkkana rahankäyttäjänä, niin en ole aiemmin seurannut vaatteisiin meneviä rahasummia. Lähtökohtaisesti harkitsen ostoksia melko tarkkaan ja pyrin välttämään turhaa kuluttamista, mutta toisaalta yleensä aina on jotakin erikoisempaa, mikä vaatisi uusimista. Viime vuonna esimerkiksi ostin uudet vaelluskengät, joille tuli hintaa muistaakseni noin 140 euroa alennuksien jälkeen.

Tänä vuonna en ole ostanut vielä ollenkaan vaatteita. Tarkoituksena tosin on ollut ostaa uusi kunnollinen talvitakki. Kuten varmaan arvaatte, niin tammikuun alennusmyynneissä ei ole talvitakkien osalta oikein mitään enää jäljellä. Tilasin Partioaitasta Fjällrävenin takin, mutta tilaamani kappale osoittautuikin saldovirheeksi, joten jäi sekin takki saamatta. Ehkä talvitakin osalta palataan asiaan syksyllä? Vaikka vaateostoksia ei ole kertynytkään vielä tälle vuodelle, niin yksi omatekoinen kaulahuivi on valmistunut alkuvuoden aikana, siitä voisin tehdä erillisen esittelyn. Langat huivia varten ostin jo viime vuoden puolella.

Vaatebudjetti auttaa hahmottamaan ja jakamaan isompia vaatekuluja useammalle kuukaudelle. Jos joskus ostaa jotain kalliimpaa, niin ehkä sitten seuraavan kuukauden-pari on taas ostamatta. Joskus taas sesongin vaihtuessa voi olla tarvetta useammalle ostokselle: joku ehkä etsii tällä hetkellä sekä takkia että kenkiä kevättä varten? Vuoden vaatebudjetti onkin hyvä väline tarkastella, paljonko vaatteisiin käyttää rahaa pidemmällä aikavälillä ja millaisen summan kokee mielekkääksi budjetoida vaatekuluihin.

Ajatus vaatebudjetista kiinnostaa, mutta en välttämättä lähde määrittelemään tarkkaa summaa. Ajattelin ennemmin tarkkailla, minkä verran saan luonnostaan rahaa kulumaan vaatteisiin.  Koen olevani enemmän niin sanottu aliostaja/underbuyer kuin mikään shoppailufriikki. Siinä kohtaa, jos kolmatta vuotta etsii uutta talvitakkia, niin ehkä sopivan kappaleen osuessa kohdalle on parempi ostaa se, maksoi mitä maksoi, vaatebudjetista välittämättä.

Itselläni kuukautta kohden tolkullinen summa käytettäväksi vaatteisiin voisi olla jotakin 50 ja 100 euron välillä. Vuositasolla tämä olisi 600-1200 euroa. Arvaan, että 600 euroa ei riitä, mutta 1200 euroa alkaa kuulostaa jo aika paljolta? Katsotaan miten käy ja tehdään tarvittavia muutoksia sitten ensi vuonna.

Mitä ajatuksia vaatebudjetti teissä herättää?

maanantai 5. helmikuuta 2018

Kasvojen puhdistaminen liinalla


Ostin siskolleni joululahjaksi pussillisen luonnonkosmetiikkaa. Ostamistani tuotteista yksi oli sen verran houkutteleva, että ostin itselleni samanlaisen testiin. Kyseessä on ihonpuhdistukseen käytettävä musliiniliina.

Kasvoille levitetään puhdistusaine ja sen jälkeen kasvot käydään kostealla liinalla läpi pyörivin liikkein. Pakkauksen mukaan liina käy kaikille ihotyypeille päivittäiseen käyttöön. Itse olen sen verran herkkänahkainen, etten ihan päivittäin ole uskaltanut liinaa käyttää, vaan käytän sitä kerran-pari viikossa, jolloin se minun ihollani vastaa kevyttä kuorintaa.

Liina on valmistettu luomupuuvillasta ja sen voi pestä 40 asteessa pesukoneessa ja tarvittaessa desinfioida keittämällä. Olen toistaiseksi pessyt liinaa välillä käsin oliiviöljysaippualla, kun se ei oikein sovi mihinkään käyttämääni pyykkikoneelliseen.

Olen nykyään aika laiska kokeilemaan uusia kosmetiikka-/ihonhoitojuttuja, mutta tämä musliiniliina oli ihan mielenkiintoinen uusi tuttavuus, joka todennäköisesti jää käyttöön.

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Tiedän jo, mitä laitan päälle

Etenkin neuleiden osalta olen pyrkinyt tekemään pitkäikäisiä ja laadukkaita hankintoja. Viileinä vuodenaikoina erityisesti erilaiset merinovillaiset neuleet ovat suosikkejani. Jostakin syystä ne 5+ vuotta vanhat neuleet alkavat olla hieman parhaat päivänsä nähneitä siistimpää toimistopukeutumista ajatellen.

Ehdin jo pidempään haaveilla kotimaisten vaatemerkkien neuleista. Tutkin ja vertailin valikoimia, jolloin katse kohdistui erityisesti Alpaan. Neuleet suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Suomessa ja Liettuassa. Alpa kertoo neuleissa käytettävän alpakan villan tulevan Perusta vastuullisilta reilun kaupan toimijoilta.

Tilasin Alpalta tummanharmaan Drizzle-neuletakin. Neule oli sillä hetkellä loppu varastosta, joten sitä saikin useamman viikon odotella. Kun neule saapui minulle, vastasi se odotuksia tai jopa ylitti ne.

Neule on ollut minulla nyt pari kuukautta ja päässyt käyttöön jo monta kertaa. Erityisesti silloin, kun töihin tai muualle tarvisi jotakin siistimpää, tämä neule on sopinut ratkaisuksi. Neuleen hinta (189 euroa) hieman kauhistutti tilatessa, mutta toisaalta neule vaikuttaisi olevan kyllä laadukkaasti valmistettukin. Alpa tarjoaa -10%-alekoodia uusille uutiskirjeen tilaajille, joten sitä kannattaa pitää silmällä.

Mainitaan tässä lopussa vielä, että kyseessä ei ole yhteistyöpostaus tai maksettu mainos. Tuote on täysin omilla rahoillani ostettu ja haluan käyttää tämän postauksen ihan vain mieluisan tuotteen esittelyyn.


maanantai 22. tammikuuta 2018

Vuoden alun ajatuksia hyvinvoinnista

Vauhdikkaan syksyn jälkeen itselleni tuntuu taas kerran ajankohtaiselta keskittyä parantamaan omaa hyvinvointia. Suhteellisen säännöllisistä liikuntaharrastuksista huolimatta selkä on ollut jumissa vähän väliä ja joulun aika meni flunssan ja yskän kourissa. Näin ollen vuosi onkin hyvä aloittaa muistelemalla, kuinka saa mielen ja kehon pidettyä kunnossa.

En usko ihmedieetteihin, enkä muutenkaan ole kiinnostunut laihduttamisesta tai muista kesäkuntoon-kampanjoista. Sen sijaan perusterveellinen ruokavalio ja säännölliset liikuntaharrastukset luovat perustan kenen tahansa terveydelle ja hyvinvoinnille. Itselläni repsahdukset näissä tavoissa saavat aikaan väsähtäneen olon ja kaikenlaisia pikkuvikoja alkaa tuntua kropassa. Liikkumattomuus ilmenee nopeasti aiemmin mainittuina selkäkipuina. Liikunta sen sijaan virkistää mieltä ja kehoa.

Oma suosikkiliikuntaharrastukseni ulkoilu pysyy kuvioissa toivottavasti entiseen malliin. Tässä rinnalla yritän kehittää/ylläpitää lihaskuntoa. Muutin jokin aika sitten ja uutta salikorttia en ole toistaiseksi hankkinut uuden kodin läheltä. Sen sijaan tarkoituksena on panostaa kotitreeneihin ja kehonpainoharjoitteluun. Joulupukki toi kahvakuulan, joten yritetään löytää sille käyttöä. Hyvä olisi muistaa myös ne fysioterapeutin määräämät täsmäliikkeet selälle.

Vaikka kilojaan tai vyötärönympärystään ei tarkkailisikaan, niin tuoreet kasvikset vaikuttavat yllättävän houkuttelevilta joulun ja uudenvuodenvieton rasvahiilariövereiden jälkeen. Vähemmän hampurilaisia ja tacopaistoksia ja enemmän salaattia ehkä jatkossa? Kroppani sietää pikkasen huonosti soijaa, vehnää ja maitoa. Olen aiemmin ollut kasvissyöjä, mutta näiden rajoitteiden ilmaantuminen aiheuttaa sen, että jos päälle haluaisi ehdottomasti kasvisruokaa, niin syöminen muualla kuin kotona olisi mahdotonta. Viime aikoina on taas kiinnostanut vähentää lihan osuutta ruokavaliosta, vaikkei täysin kasvissyöjäksi ryhtyisikään.

Sitten se henkinen puoli ja yleinen tasapaino. Silloin kun elämän monella osa-alueella tapahtuu samanaikaisesti, niin välillä ei kunnolla ehtisi istuutua alas. Pelkkien rutiinien ohella olisi mukava ehtiä tehdä joka päivä jotakin kivaa. Blogata, neuloa, lukea, ehkä järjestän jossakin vaiheessa aikaa myös piirtämiselle? Tämä on asia, jonka kanssa joudun säännöllisesti miettimään tasapainoa. Innostun helposti uusista asioita ja joskus tuntuu, että olen saanut kalenterini liian täyteen niillä periaatteessa ihan kivoilla jutuilla, mistä on seurannut ahdistusta. Kokemuksesta voin sanoa, että kokopäiväinen työskentely yhdistettynä opiskeluun ja isoon vapaaehtoisprojektiin ei välttämättä ole hyvä idea.

Tosiaan en siis ole tehnyt mitään varsinaisia uudenvuodenlupauksia, mutta edellä luetelluin keinoin yritän pitää itsestäni hyvää huolta tänä vuonna.