sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Neulottu panta jämälangoista

Kun harkitsee tarkemmin ostoksiaan ja välttelee turhien asioiden ostamista, niin itse olen ainakin huomannut kehittäneeni uusia tapoja hankkia itselleni jotakin "uutta". Olen nimittäin innostunut itsetekemisestä ja erilaisista tuunausprojekteista uudella innolla. Toki olen aiemminkin jonkin verran neulonut ja virkannut itse sekä korjaillut pikkuvikaisia vaatteita.

Tällä kertaa olen päässyt erityisesti vauhtiin neulomisen kanssa. Vuosien varrella on lankakoriin kertynyt sekalaisia keriä, joista riittää hyvin tekemistä joksikin aikaa. Mitään uutta ei siis ole tarvinut ostaa saadakseen jotakin uutta (heh).

Olen tässä syksyn aikana katsellut pääpantoja sillä silmällä, että sellainenhan olisi kivaa vaihtelua pipolle ja sopisi hyvin sellaisiin päiviin, kun ei ole varma tarviiko pipoa vai ei. Minulla on itseasiassa jotenkin herkät korvat, jotka kipeytyvät kaikesta viimasta, joten melko helposti vedän pipon päähän yhtään viileämpänä päivänä. Panta voisi siis olla hyvä vaihtoehto tähän.


Kerkesin jo vilkuilla Weecosin pantavalikoimaa, kunnes keksin, että voihan sen pannan tehdä itsekin. Kaivelin lankalaatikkoa ja sieltä löytyi tällaisiksi pieniksi keriksi silputtu musta lanka, jonka päätin ottaa käyttöön tähän projektiin. Tämä ei tosiaankaan ole mikään hieno ja trendikäs hifistelylanka, vaan ihan aitoa 100% akryyliä, en edes tiedä miksi minulla tällaista lankaa on, kun yleensä suosin kaikessa oikeaa villalankaa. Oli muutes työssä jonkin verran päättelemistä, kun oli se verran monesta eri pätkästä tämä panta tehty.



Pannan kierrekohta oli äkkiseltään hieman hankala hahmottaa, joten tästä ei tullut ihan sellaista, kuin oli alunperin tarkoitus. Toimii tämä näinkin! Tästä löytyy kuitenkin vastaava ohje, kuin mitä tästä olisi pitänyt tulla.

Tällä hetkellä työn alla on muitakin neuleita ja DIY-projekteja, niistä mahdollisesti lisää joku toinen kerta.

PS. Blogi löytyy nyt myös Instagramista, tervetuloa seurailemaan meininkejä myös siellä!

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Mihin käytin rahaa syyskuussa?


Olen aina kiinnostuneena lukenut muiden bloggaajien budjetteja ja budjettiseurantoja. Jostakin syystä on kiinnostavaa nähdä, mihin ihmiset rahansa käyttävät. Nyt osana omaa säästösyyskuutani laitan omat syyskuun kuluni tänne julki! Tämä on aika jännää, jostain syystä erityisesti mietityttää, jos joku tuttuni tätä sattuisi lukemaan.

Taustaksi sen verran, että nettopalkkani on parin tonnin paikkeilla kuukaudessa. Minulla on mahdollisuus ladata lounaskorttia, jolloin latauksen hinta vähennetään palkasta. Työhöni liittyy satunnaista matkustamista, jolloin saan päivärahat ja kilometrikorvaukset.

Syyskuussa rahaa kului seuraavasti:

Asumiskulut 241,26
Ruokaraha 250
Auton lainalyhennys ja vakuutus 332,27
Opintolainan lyhennys 156,18

Liikuntakeskuksen jäsenmaksu 69
WWF 10
Helsingin Sanomat 53,70
Ammattiliitto 69,75

Työmatkakulut 326,44
Bensa 50
Apteekki 20,65
Muu ruoka ja välipalat 19,65
Kosmetiikka 4,80
Nälkäpäiväkeräys 20

Jäännösvero 44,19

Yhteensä 1667,89

Tämän hetkisessä asumismuodossani maksan puolet asumiskuluista, eli pääsääntöisesti vastikkeesta, kotivakuutuksesta, netistä ja sähkölaskusta (toisinaan voi tulla myös muita asumiskuluja). Normaalit ruokakauppareissut maksetaan erilliseltä tililtä, johon minä ja puolisoni siirrämme molemmat kuukausittain 250 euroa. Tämä raha kattaa samalla pääsääntöisesti kaiken, mitä marketista ostetaan, eli myös wc-paperit, pesuaineet jne. Omantunnon mukaan tililtä voi maksaa myös pieniä henkilökohtaisia ostoksia, kuten hammasharjat ja deodorantit, mikäli niitä on samalla ostosreissulla ostamassa. Tähän poikkeuksena on myöhemmin tällä listalla tuleva kosmetiikka, kun poikkeuksellisesti maksoin näitä henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä ostoksia omalta tililtäni samalla, kun ostin pelkästään omaan käyttööni tulevia eväitä. Ruokarahan määrä on melko sopivaksi havaittu, halutessaan summalla pystyisi lisäksi syömään ravintolassa 1-2 kertaa kuussa ja ruokatilille kertyneellä ylijäämällä on myös pystytty osittain maksamaan matkojen isompia ruokakuluja.

Maksan lainanlyhennyksiä autosta ja opintolainasta. Auton lyhennyssumma kuulostaa melko hurjalta, mutta olen halunnut maksaa lainan kokonaan pois ripeällä tahdilla. Osa autolainoistahan on sellaisia, että niissä ei ole tarkoituskaan maksaa lainaa loppuun, vaan laina on laskettu niin, että viimeinen isompi erä on mahdollista kuitata vaihtamalla auto tuolloin uudempaan. Itse en kokenut tällaista järjestelyä itselleni sopivaksi.

Seuraava könttä on sellaisia säännöllisiä laskuja, joiden maksamisen koen tällä hetkellä järkeväksi, mutta näistä olisi mahdollista luopua muunlaisessa elämäntilanteessa: liikuntakeskuksen jäsenmaksu, Helsingin Sanomat (lasku 3 kuukaudelta), ammattiliiton jäsenmaksu (lasku 3 kuukaudelta), lisäksi WWF:n kautta on mennyt jo vuosia rahaa saimaannorpille.

Työmatkakuluihin on kirjattu kodin ja työpaikan väliset matkakulut bussilla, saan osan tästä takaisin pienemmän veroprosentin kautta. Autoa tulee tankattua yleensä kerran kuukaudessa tankki täyteen. Minulla on pari säännöllistä reseptilääkitystä, mutta lääkekulut jakautuvat hieman epätasaisesti, kun yhdestä lääke-erästä riittää useammalle kuukaudelle. Minua ilahdutti kuluerä "muu ruoka ja välipalat". Tämä on hiukan sekalainen erä, joka sisältää siis itse maksamiani välipaloja ja matkaeväitä, sekä joskus myös osan lounaan hinnasta, jos lounaan hinta ylittää lounaskortin maksimirajan. Olen jotenkin kuvitellut, että näihin välipaloihin yms. menisi enemmän rahaa? 

Muina kuluina lahjoitin nälkäpäiväkeräykseen 20 euroa (onnistui näppärästi netin ja MobilePayn kautta). Maksoin myös elämäni ensimmäiset mätkyt 44,19 - yksi tavoite elämässä saavutettu, sillä olen aina tavoitellut mahdollisimman pientä veronpalautusta.

Kuukauden kulut olivat kokonaisuutena ihan ok, sitä suuruusluokkaa, mitä arvelinkin. Tosiaan muutama satanen tästä jää säästöön, joka siirtyy ASP-tilille, rahastoihin sekä säästöön matkoja ja isompia hankintoja varten. Nykyiseen elämäntilanteeseeni nähden nämä kulut ovat kohtuullisella tasolla, mutta toisaalta tässä on hyvin vähän täysin pakollisia kuluja, joten tarvittaessa kuukausimenoja pystyisi järjestelemään paljon pienemmäksi.

Säästösyyskuuhun liittyen keskeinen havainto on, että eihän tässä ollut oikeastaan mitään erityistä haastetta. Kaikenlainen ostamisen välttäminen taitaa tulla jo melkein luonnostaan. Jotain juttuja kävi mielessäni, että olisi kiva saada, mutta ostamisen siirtäminen ja ehkä koko jutun unohtaminen onnistuu hyvin. Ehkä tässä on pikkuhiljaa tullut omaksuttua jonkinlainen minimalismin ja ostolakkoelämän ajatusmaailma?