lauantai 8. joulukuuta 2018

Ryhtyisinkö ostolakkoon?



Olen aina ollut jokseenkin harkitsevainen ostosten suhteen ja välillä en jotenkin saa ostettua edes sellaisia juttuja, joille olisi oikeasti tarvettakin. Näin ollen olen ajatellut, että minun tyyppisellä ihmisellä ei ole tarvetta ostolakoille. Olen mieltänyt, että ostolakkoja "harrastavat" lähinnä ne, joilla on ongelmia heräteostosten kanssa ja sen takia on kuukauden-parin ostolakkorupeamalla tarkoitus saada ostamista kuriin.

Olen jo vuosia vuosia kiinnittänyt huomiota vaatteiden laatuun ja myös pitkäikäisyyteen tyylinäkökulmasta. Olen ostanut vaatteeni ajatuksella, että ne tulevat käyttöön vuosiksi eteenpäin. Nyt olen kuitenkin havainnut, että minulla saattaa olla vaatteita hieman liikaa. Samaan aikaan haluan pyrkiä eroon vaatteiden karsimisesta. Ihan tavalliset vaatteet eivät nykyään mene kirppareilla kaupaksi edes niillä euron, parin hinnoilla. Mieleeni on jäänyt artikkeli, jonka mukaan vain 10 % vaatekeräyksiin laitetuista vaatteista päätyy vielä käyttöön (samantyyppinen tieto löytyy ainakin täältä). Näistä syistä olen päättänyt lopettaa vaatekaapin karsimisen muiden riesaksi. Uskon, että mahdollisuus laittaa vaatteita kiertoon samalla myös lisää uuden ostamista ja sellaista ajattelua, että vaatekaappia "pitäisi" päivittää.

Muutama vuosi sitten käynnistyneessä Vuosi ostamatta uusia vaatteita -haasteessa on nimensä mukaisesti tarkoituksena ollut olla vuosi ostamatta uusia vaatteita. Säännöt kuuluvat siis seuraavasti (lainattuna Outi Les Pyyltä):

"1) ei osteta vuoteen mitään uusia vaatteita kaupasta. 
2) käytetään vanhoja, ostetaan kirppareilta ja lainataan kavereilta. 
3) sukkia ja alushousuja nyt ei välttämättä halua ostaa käytettyinä, joten ne saa hankkia uutena.
4) jokaiselle kolme poikkeusta säännöstä (kovimmat pärjää tietty ilman apua). Haasteessa kengät, asusteet ja kaikki päälläpidettävä pukine lasketaan myös vaatteiksi."

Olen itse ostanut tänä vuonna yhden vaatteen uutena kaupasta ja loput ovat kirppareilta tai muuten käytettynä. Vaatteiden ostaminen tai ostamattomuus uutena kaupasta ei siis ole minulle ongelma. Tapauksessani kirpparivaatteet pitäisi siis myös sisällyttää haasteen piiriin. Se kohta, mistä tässä haasteessa nyt innostuin ja kiinnostuin, on tuo kolme poikkeusta -sääntö. Voisinko hankkia seuraavan vuoden aikana ainoastaan 3 itselleni uutta vaatetta? Totaaliseen ostamattomuuteen en siis aio ryhtyä, vaikka siitäkin olisi kiinnostavina esimerkkeinä seuraamani blogit Koko elämä edessä ja Vuosi ostamatta mitään.

Oma versioni haasteesta on siis seuraava:
1) Haaste on käynnissä 1.1.-31.12.2019
2) Haasteen aikana saan ostaa enintään 3 itselleni uutta vaatetta
3) Sukkia ja alusvaatteita voin ostaa tarpeen mukaan
4) Saadut ja itse tehdyt vaatteet eivät sisälly haasteeseen, mutta niissäkin on hyvä käyttää tilannekohtaista harkintaa

Saaduilla vaatteilla viittaan nyt lähinnä mahdollisuuteen, että olen välillä saanut samankokoisen siskoni vanhoja vaatteita tai vikaostoksia.

Katsotaan miten haasteen kanssa käy. :)

Olen tänä vuonna seurannut vaateostoksiani ja niihin kuluvia summia, joista olen tehnyt myös puolivuotiskatsauksen. Koko vuoden vaateostoksista tulen raportoimaan blogissa vuodenvaihteen jälkeen.