sunnuntai 23. syyskuuta 2018

10 satunnaista asiaa

Olen käyttänyt Applen läppäreitä viimeiset 12 vuotta, mutta en ole koskaan omistanut iPhonea.

En ole koskaan käynyt kasvohoidossa.

Käytän arkisin meikkinä ripsiväriä ja sävyttävää päivävoidetta, mutta pidän itseäni nättinä myös ilman meikkiä.

Käytän silmälaseja käytännössä koko ajan hereillä ollessani. Tarvittaessa pärjäisin ehkä myös ilman laseja, mutta niistä on tullut osa identiteettiäni vuosien varrella.

Olen värjännyt hiukseni viimeksi 8 vuotta sitten.

Omistan auton. Muistaakseni en ole tästä blogissa toistaiseksi maininnut, mutta ostin reilu vuosi sitten ensimmäisen oman auton. Voisin joskus kirjoitella enemmänkin suhteestani autoiluun.

En ole ikinä ollut erityisen ahkera opiskelija ja edelleen vuosien jälkeen tuntuu todella randomilta, että olen suorittanut yliopistotutkinnon.

Ympärilläni on yleensä jonkinlainen luova kaaos. Keräilen kaikenlaisia jemmoja ja kasoja ympäri asuntoa.

En osaa nukkua aamulla erityisen pitkään ja herään viikonloppuaamuisinkin useimmiten viimeistään kahdeksan maissa. Tämä on hieman rasittavaa etenkin silloin, jos on mennyt vasta tosi myöhään nukkumaan ja sitten aamulla kukkuu hereillä jo muutaman tunnin yöunien jälkeen.

Syön keskimäärin varmaan ainakin kerran viikossa pizzaa, burgerin tai jonkin muun mättöaterian, ja vieläpä ihan hyvällä omalla tunnolla.


Löytyykö samoja asioita vai kenties täysin päinvastaisia ominaisuuksia ja kokemuksia?

lauantai 15. syyskuuta 2018

Hyvätuloisen ihmisen köyhyyslarppaus

Start Living Your Best Live ja Tickle Your Fancy -blogeissa on vastikään kokeiltu elää viikko 6 euron päiväbudjetilla. Haasteeseen liittyvä podcast kannattaa myös kuunnella, se taustoittaa paremmin tyttöjen kokemuksia haasteesta! Haaste herätti keskustelua ja kritiikkiäkin näiden blogien kommentiosastoissa.

Tällaiset haasteet tulkitaan loukkaavina heitä kohtaan, jotka elävät pysyvästi pienellä budjetilla pakon edessä. Toisinaan naistenlehtien sivuilla julkaistut säästöhaaste-genren jutut on toki vielä otsikoitu tyyliin: "Testasimme pärjääkö peruspäivärahalla". Näin otsikoituna jutuista paistaakin läpi jonkinlainen kettuilu ja ylemmyydentunne pienituloisia kohtaan. Tällöin voi tuntua siltä, että toimittaja jakelee säästövinkkejä vähävaraisille jostakin toisesta todellisuudesta käsin.

Budjetointi ja kulujen seuraaminen on järkevää ihan tulotasosta riippumatta. On helppo ajatella, että kun tienaisi nyt vaikkapa sen maagisen 1000 euroa enemmän kuussa, niin ei tarvitsisi miettiä mihin käyttää rahansa ja kaupasta voisi valita mitä haluaa. Todellisuudessa tienasi sitten miten paljon tahansa, niin voi päätyä elämään kädestä suuhun, mikäli ei hallitse omaa kulutustaan. Seuraamani Puoli miljoonaa pääomaa -blogin Kirsikka viettää Säästösyyskuuta. Tästä voi ottaakin mallia, että vaikka olisi satojen tuhansien omaisuus, niin välillä voi kokea tarvetta säästää ruokakuluissa ja etsiä edullisempia vaihtoehtoja vaikka aletuotteita ostamalla.

Uskon, että useimmissa tapauksissa säästöhaasteiden ja rajatulla budjetilla elämisen on tarkoitus olla haaste ihan vain henkilölle itselleen. Jos kokee, että kulut ovat karanneet käsistä, niin kuulostaa ihan järkevältäkin kokeilla pienemmällä budjetilla elämistä. Eräs netin "kestosuosikki" säästövinkkikirjoituksista on tämä, jossa kirjoittaja säästää 6000 euroa muun muassa muuttamalla mummonsa luokse asumaan. Mielestäni kirjoitus ei ole kuitenkaan täysin huono, vaan kiinnostava esimerkki hieman extremekeinoista päästä säästötavoitteeseen, kun miettii mistä kaikesta voi säästää ja löytyisikö pakollisista kuluista vielä jokin keino säästää.

Lyhyesti siis: koen, että näissä jutuissa on mennyt puurot ja vellit hieman sekaisin. Jos joku haluaa testata pienellä budjetilla elämistä ja raportoi siitä netissä, siihen kannattaa suhtautua niin, että kirjoittaja haluaa haastaa itsensä ja omat kulutustottumuksensa. Sitä ei todennäköisesti ole tarkoitettu pätemiseksi oikeasti pienituloisia kohtaan.