Myyntijakson pituus oli 10 päivää ja tältä pätkältä jäi pöytävuokran ja provision huomioimisen jälkeen tuottoa vajaat parikymppiä. Ei tästä hommasta siis tuntipalkoille pääse, mutta mielestäni tämä oli silti taas ihan onnistunut myyntipätkä.
Ai miten niin? Tässä omat perusteluni, miksi kirppismyynti mielestäni kannatti, vaikka rahamääräinen tuotto jäikin pieneksi:
Kävin kaapeista läpi kevät- ja kesävaatteet, jotka ovat jääneet vähemmälle käytölle. Erityisesti mekkoja ja neuleita lähti myyntiin. Vaikka pöydän tuotto ei ollut kummoinen, niin määrällisesti tuotteita meni ihan kivasti kaupaksi. Minua ilahduttaakin ajatus siitä, että omassa kaapissani vähälle käytölle jääneet vaatteet pääsivät eteenpäin ja joku toivottavasti löysi itselleen mieluisan vaatteen pikkurahalla.
Ikuisen karsimisprojektin äärellä tämä muistutti taas myös siitä, että käytetyllä vaatteella ei ole kummoista arvoa. Myytyjen vaatteiden hinnat vaihtelivat 0,50-10 euron väliltä, isolla osalla tuotteista hintaa oli euron tai pari. Omassa vastuullisuusajattelussani priorisoin vaatteiden myynnin halvoilla hinnoilla sen sijaan, että vain lahjoittaisin vaatteet jonnekin. En luota tiettyjen lahjoituksia vastaanottavien tahojen toimintaan siinä, mihin lahjoitetut vaatteet oikeasti päätyvät. Haluan, että vaatteet ja muut tavarat päätyvät ensisijaisesti jonkun oikean ihmisen käyttöön, kuin esimerkiksi tavaramereksi johonkin ulkomaille.
Ajattelen kirppismyyntiä ensisijaisesti palveluna ja harrastuksena. Kirppispöydän vuokra on maksu siitä, että minulla on käytössäni palvelu, johon voi viedä itselleni ylimääräiset vaatteet ja muut tavarat. Tätä maksua vastaan saan kaappeihini tyhjää tilaa. Ja onhan näiden kanssa puuhastelu myös ihan hauska harrastus!
Tämä aikoinaan kirpparilta ostettu neule jatkoi kirpparipöydän kautta nyt jonkun muun kaappiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti