Blogissa on tullut vietettyä hiljaiseloa viimeiset pari kuukautta. Joku voisi kuvitella, että jotakin erikoisempaa olisi sattunut (hyvässä tai pahassa), mikä olisi vienyt huomiota blogilta ja somelta. Totuus kuitenkin on, että eipä tänne kuulu mitään ihmeempiä. Olen roikkunut koneella päivittäin, mutta jotenkin en ole löytänyt oikeanlaista fiilistä kirjoittamiseen. Mielen päällä olisi monia aiheita, joista haluaisin kirjoittaa, mutta olkoon niiden aika joskus toiste. Ajattelin tehdä paluun blogiin tällaisella kevyellä ja sekalaisella kuulumispostauksella.
Täytyy päällimmäisenä todeta tämä disclaimer, että olen ollut näissä koronaolosuhteissa melko lailla etuoikeutetussa asemassa. Siitepölyallergioita lukuun ottamatta olen pysynyt terveenä. Työt ovat jatkuneet, olen pystynyt tekemään työni etänä niin itse työn kuin kotiolosuhteiden puolestakin. Tavallaan voisi ajatella, että korona toi jopa uutta lisätwistiä työntekoon, kun pääsi kehittämään uudenlaisia toimintamalleja.
Näin jälkikäteen ajatellen kevät oli kuitenkin rankka. Odotin kovasti kesälomaa ja ajattelin, että kesälomalla ehtii sitten rentoutua ja tehdä kaikkea kivaa. Nyt kesäloma alkaa olla loppusuoralla ja isoin osa ajasta on mennyt ihan yleiseen laiskotteluun kotona. Ehkä se on se, mitä kroppa ja mieli tarvitsee?
Yksi isompi kesäprojekti on kuitenkin ollut lapsuudenkodissani säilössä olevien tavaroiden läpikäynti. Siellä on käynnissä isompi remontti ja samassa yhteydessä tuli tarpeeseen käydä läpi kaikki vinteille kätketyt tavarat. Iso osa tavaroista oli sellaista, jonka olemassaoloa en edes tiennyt tai muistanut ja sitä myöten ne päätyivätkin paperinkeräykseen tai roskiin. Tallessa oli muun muassa suunnilleen joka ikinen koulukirja, vihko ja moniste ala-asteelta lukioon. Samoin on säästetty kaikki piirustukset ja askartelut.
Säilytettävät tavarat kokosin laatikoihin ja siirsin omaan kotiini. Voi olla, että käyn nuo tavarat vielä uudemman kerran läpi rankemmalla karsimiskädellä. Moneen kertaan on käynyt mielessä, että voiko jokin esine olla muisto, jos ei muista mihin se liittyy ja mistä se on peräisin.
Olen seurannut instassa monia rahankäyttöön ja säästämiseen liittyviä tilejä. Instassa on haastettu julkaisemaan omia heinäkuun budjetteja. Itselläni on tälle kuulle tulossa useampia isompia laskuja, jolloin budjetti ei vastaa lainkaan normaalia kuukautta. Jätän kuitenkin harkintaan, jos julkaisen tältä kuulta jälkikäteen kuluseurannan.
Vielä on kesää jäljellä. Yritän miettiä, miten saisi niitä kivoja juttuja sisällytettyä iltoihin ja viikonloppuihin, vaikka loma loppuukin.
Kuva on arkistokuva joltakin menneeltä kesältä. Ehkä saareen tai muuten meren äärelle tulee lähdettyä vielä loppukesästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti