Parhaat maidottomat "maitotuotteet"

Olen jo monen vuoden ajan noudattanut pääosin maidotonta ruokavaliota. Aiemmin olin melko ehdoton maidottomuuden suhteen, mutta viime aikoina olen taas käyttänyt maitoa pieniä määriä. Maidottoman ruokavalion taustalla on ollut muun muassa ihottumana ilmenevä jonkin asteinen yliherkkyys.

Silloin, kun siirryin maidottomaan ruokavalioon, niin kasvipohjaisia maitotuotteita oli paljon nykyistä vähemmän saatavilla. Omalla kohdallani haasteena on vielä se, että en voi käyttää soijapohjaisia tuotteita senkään vertaa, mitä maitotuotteita. Viime vuosina kuitenkin erityisesti kaurapohjaiset "maitotuotteet" ovat yleistyneet valtavasti. Ostankin mielelläni kokeiluun, kun jotakin uusia tuotteita tulee kaupan hyllyllä vastaan.

Ajattelin koota kuitenkin esittelyn muutamasta maidottomasta jutusta, joita minulla on melkein aina jääkaapissa. Nämähän ovat samalla myös esimerkiksi vegaanisia, joten jos vegaaninen ruokavalio kiinnostaa, niin tästä voi löytyä vinkkejä siitäkin näkökulmasta.

Monella ensimmäinen kysymys vaikuttaisi olevan, että mitä voi laittaa kahvin sekaan, jos ei käytä maitoa? Omaan makuuni parhaiten sopii mantelimaito, mieluiten vielä makeuttamattomana versiona. Tämä myös toimii koostumukseltaan hyvin kahvin seassa verraten esimerkiksi kauramaitoon, josta mielestäni tulee välillä vähän epäilyttävän näköistä kahvin sekaan kaadettuna. Nykyään tosin kahvi menee mustanakin alas tarvittaessa.

Ruokakerma-kategoriassa uudempi tuttavuus on Kaslink Aito -tuoteperheen kaurapohjainen ruokakerma. Tämä on koostumukseltaan miellyttävän paksua ja olen käyttänyt tätä erityisesti normaalisti kermapohjaisissa pastakastikkeissa.

Välipalasuosikit löytyvät Yosan valikoimista. Yosa Sport on kaurapohjainen proteiinipitoinen välipala, jonka proteiinipitoisuutta on lisätty herneproteiinin avulla. Tämä on maidottomalle rahkavälipalan korvike. Yosan Greek Style taas on nimensä mukaisesti kreikkalaistyyppinen jugurtti. Tässä on miellyttävä ja sopivan rasvainen koostumus, joka tarjoaa hyvän pohjan, johon voi lisätä maun mukaan esimerkiksi banaanisiivuja tai marjoja.

Itsetehty vaaleanpunainen kaulahuivi

Täytyy alkuun tunnustaa, että en ole mikään superinnokas neuleharrastaja, mutta välillä iskee äkillinen innostus tehdä jotakin itse. Viimeisimmäksi iski inspiraatio neuloa vaaleanpunainen pehmeä kaulahuivi. Langaksi valikoitui Puno Gepard -alpakkalanka, jonka ostin ohikulkumatkalla Snurresta. Langan koostumus on 68 % alpakkaa, 10 % merinovillaa ja 22 % polyamidia.

Teen yleensä tämän tyyppiset neuleet fiiliksen mukaan ilman varsinaista ohjetta: luodaan silmukoita sopivalta näyttävä määrä ja neulotaan niin pitkään kuin lankaa riittää tai huivi muuten näyttää tarpeeksi pitkältä. Tein tällä kertaa huivin ihan perinteisellä "aina oikein" -neuleella, eli aloittelijankin on superhelppoa tehdä samanlainen! :) Lankaa tähän kului yhteensä 4 kerää. 

Viime aikojen aurinkoiset pakkaskelit ovat vaatineet pukeutumaan lämpimästi, mutta samalla olisi kiva tuoda pukeutumiseen jo vähän keväisempää sävyä. Tämä vaaleanpunainen alpakkahuivi tuokin uutta ilmettä muuten melko tylsäksi käyneisiin talviasuihin. :)

PS. Iines on tehnyt huivin samasta langasta, joten jos innostuit huivin neulomisesta, niin voit käydä kurkkaamassa vaihtoehdon myös Iineksen blogista.

Ottaisitko käyttöön vaatebudjetin?

Rinna Saramäki on tuonut esille vaatebudjetin käsitettä harkitsevan kuluttamisen yhteydessä. Voi olla, että alkuperäinen lähde on jokin muu, mutta muistelisin itse törmänneeni ajatukseen vaatebudjetista Rinnan blogin kautta.

Seuraamieni blogien mukaan vaatebudjettia onkin otettu käyttöön jonkin verran ja onkin ollut mielenkiintoista lukea bloggaajien koosteita vuoden 2017 vaatehankinnoista hintoineen. Rinna käytti vaatteisiin 1107,85 euroa, kun budjetti oli 1000 euroa. Sopivasti-blogin Iitu käytti vaatehankintoihin ja huoltoon 408,20 euroa. Laura kertoo käyttäneensä vaateostoksiin noin 780 euroa. Vaatekulujen laskutapa hieman vaihtelee. Osa laskee mukaan pelkästään ostokset, osa myös muut vaatteiden huoltoon liittyvät kulut, kuten pesula- ja suutaripalvelut.

Vaikka pidän itseäni tarkkana rahankäyttäjänä, niin en ole aiemmin seurannut vaatteisiin meneviä rahasummia. Lähtökohtaisesti harkitsen ostoksia melko tarkkaan ja pyrin välttämään turhaa kuluttamista, mutta toisaalta yleensä aina on jotakin erikoisempaa, mikä vaatisi uusimista. Viime vuonna esimerkiksi ostin uudet vaelluskengät, joille tuli hintaa muistaakseni noin 140 euroa alennuksien jälkeen.

Tänä vuonna en ole ostanut vielä ollenkaan vaatteita. Tarkoituksena tosin on ollut ostaa uusi kunnollinen talvitakki. Kuten varmaan arvaatte, niin tammikuun alennusmyynneissä ei ole talvitakkien osalta oikein mitään enää jäljellä. Tilasin Partioaitasta Fjällrävenin takin, mutta tilaamani kappale osoittautuikin saldovirheeksi, joten jäi sekin takki saamatta. Ehkä talvitakin osalta palataan asiaan syksyllä? Vaikka vaateostoksia ei ole kertynytkään vielä tälle vuodelle, niin yksi omatekoinen kaulahuivi on valmistunut alkuvuoden aikana, siitä voisin tehdä erillisen esittelyn. Langat huivia varten ostin jo viime vuoden puolella.

Vaatebudjetti auttaa hahmottamaan ja jakamaan isompia vaatekuluja useammalle kuukaudelle. Jos joskus ostaa jotain kalliimpaa, niin ehkä sitten seuraavan kuukauden-pari on taas ostamatta. Joskus taas sesongin vaihtuessa voi olla tarvetta useammalle ostokselle: joku ehkä etsii tällä hetkellä sekä takkia että kenkiä kevättä varten? Vuoden vaatebudjetti onkin hyvä väline tarkastella, paljonko vaatteisiin käyttää rahaa pidemmällä aikavälillä ja millaisen summan kokee mielekkääksi budjetoida vaatekuluihin.

Ajatus vaatebudjetista kiinnostaa, mutta en välttämättä lähde määrittelemään tarkkaa summaa. Ajattelin ennemmin tarkkailla, minkä verran saan luonnostaan rahaa kulumaan vaatteisiin.  Koen olevani enemmän niin sanottu aliostaja/underbuyer kuin mikään shoppailufriikki. Siinä kohtaa, jos kolmatta vuotta etsii uutta talvitakkia, niin ehkä sopivan kappaleen osuessa kohdalle on parempi ostaa se, maksoi mitä maksoi, vaatebudjetista välittämättä.

Itselläni kuukautta kohden tolkullinen summa käytettäväksi vaatteisiin voisi olla jotakin 50 ja 100 euron välillä. Vuositasolla tämä olisi 600-1200 euroa. Arvaan, että 600 euroa ei riitä, mutta 1200 euroa alkaa kuulostaa jo aika paljolta? Katsotaan miten käy ja tehdään tarvittavia muutoksia sitten ensi vuonna.

Mitä ajatuksia vaatebudjetti teissä herättää?