Millä budjetilla pärjäisin kuukaudessa?

Syyskuussa monissa blogeissa ja IG-tileillä vietettiin erilaisia versioita säästösyyskuusta, joten päätin itsekin osallistua seurailemalla syyskuun kulutusta hieman tavallista tarkemmin. Syyskuu sopi tälle ajankohdaksi hyvin senkin vuoksi, että olen myös vuonna 2019 tehnyt vastaavan säästösyyskuun. Itseasiassa tämän oman säästösyyskuuni periaatteet löytyvätkin hyvin reilun vuoden takaa kirjoitetusta postauksesta.

Hieman hassulta tuntuu postata näitä lukuja, kun nyt eletään jo hyvää vauhtia marraskuuta, mutta mielestäni tämä on omilla kulutustottumuksillani ihan kiinnostava tarkastelu siitä, millaisella budjetilla pärjäisin.

Mennään siis tässä vaiheessa lukuihin:

Asumiskulut 247,46
Ruokaraha 300
Muu ruoka 18,84
Auto 117,17
Opintolaina 156,18
Muut laskut 80,74

Apteekki 32,09
Harrastukset 139,8
Kosmetiikka 13,75

Yhteensä 1106,03

Olen viimeksi julkaissut kuluseurannan viime huhtikuulta ja osa normaaleista kuukaisittaisista kuluista onkin taas näitä samoja.

Edelliseen kuluseurantaan nähden iso muutos on se, että maksoin autolainasta loppulaskun pois, joten syyskuulle tuli auton kuluja pelkästään bensasta. Teen edelleen pääosin etätyötä, mutta käyn muutaman kerran kuukaudessa toimistolla, jolloin olen hoitanut nämä reissut autolla. Muita laskuja tuli maksettavaksi ammattiliitolle ja hyväntekeväisyyteen.

Maksan liikuntakeskusjäsenyydestäni 4 viikon välein ja syyskuulle osui poikkeuksellisesti laskutuskaudet niin, että maksu meni 2 kertaan. Kosmetiikkaa täydensin Prisma-reissulla shampoopalalla ja vartalovoiteella. 

Tavoittelin alle 1000 budjettia, mutta ihan siihen ei päästy. Toisaalta tässä on monia sellaisia kuluja, mistä olisi vielä tiukan paikan tullen mahdollista karsia. 

Miksi tällainen tavallinen palkansaaja haluaa seurata kulutustaan ja pyrkiä elämään vähällä? Tämä ei missään tapauksessa ole minkäänlaista pätemistä ja ilkkumista niitä kohtaan, jotka joutuvat elämään pienellä budjetilla joka kuukausi. Tilanteet ja tausta ovat jokaisella erilaiset ja tämä "tutkimus" koski nimenomaan ja pelkästään omaa rahankäyttöäni.

Itselleni luo turvaa se, että tunnen oman rahatilanteeni ja rahankäyttötottumukseni. Tämä turvallisuudentunne tulee sekä kertyneistä säästöistä, että siitä tiedosta, että pystyisin tarvittaessa laskemaan kuluni suhteellisen alas, mikäli tällainen tarve tulisi.

Täytyy tähän loppuun vielä todeta, että tälläinen kulutaso on itselleni mahdollinen tilapäisesti, mutta jossakin vaiheessa niitä isompia kuluja osuu taas kohdalle. Esimerkiksi lokakuun kulut näyttävät taas ihan toisenlaisilta, kun rahaa meni muun muassa auton huoltoon, sohvan patjojen uusimiseen ja juoksukenkiin.