Ekologiset ja edulliset lahjavinkit

Kuten edellisessä postauksessa jo kerroinkin, niin minulla on ollut taipumusta jättää joululahjahankinnat monena vuonna viime tippaan. Siitä on joulumieli kaukana, kun paniikissa yrittää väkisin löytää kaupasta jotakin. 

Nyt kun korona laittoi kaiken elämän täälläkin taas tauolle, niin olen saanut keskitettyä energiaa joulujuttujen miettimiseen. Ihme kyllä iso osa lahjoista on jo hankittu, työn alla ja loppuihinkin on jonkinlainen näkemys olemassa.

Siltä varalta, että joku lahjapiiriini kuuluva henkilö sattuisi lukemaan blogiani, niin en mene lahjahankintojen yksityiskohtiin tällä kertaa. Jos sinulla on jäämässä lahjaostokset viime tippaan, niin tässä muutamia ideoita, joita itse olen antamassa lahjaksi, olen joskus antanut tai voisin kuvitella antavani.

Omia lahjahankintojani ohjaa ekologisuus ja edullisuus, ja näissä vinkeissä on pyritty huomioimaan molemmat näkökulmat ainakin jossakin määrin. 

Itsetehdyt lahjat

Kunnianhimoisimmat käsityöprojektit on pitänyt aloittaa tietysti jo hyvän aikaa sitten, mutta pienempiä juttuja ehtii edelleen tehdä. Monia kivoja juttuja saa neulottua tai virkattua vaikkapa satunnaisista lankakoriin kertyneistä keristä, jolloin lahja voi olla melko edullinen ja samalla myös ekologinen.

Helppoja ja nopeita käsitöitä ovat esimerkiksi pääpannat, pipot, tuubihuivit sekä ranteenlämmittimet/säärystimet. Näistä pipoa lukuunottamatta muut voi tehdä helpoimmillaan vaikka ihan ainaoikeinneuleella, jolloin ei tarvi miettiä mitään kavennuksia tai muita jippoja neuloessa.

Ekomyönteiselle henkilölle voi tehdä lahjaksi erilaisia kestotuotteita. Jos käsillä on puuvilla- tai bambulankaa, niin siitä voi virkata tai neuloa kestovanulappuja tai kestotiskirättejä.

Itsetehdyt ruokalahjat

No kyllähän nyt herkut kuuluvat jouluun. Moniin ruokalahjoihin saa persoonallisuutta itsetekemällä. Niiden ainaisten joulukonvehtien sijaan voi suklaan ystävää ilahduttaa vaikkapa rocky roadilla. Sulatettuun suklaaseen sekoitetaan valinnan mukaan vaikkapa kuivattuja marjoja ja pähkinöitä. Suklaan osalta vastuullisuuden voi huomioida suosimalla sopivan sertifikaatin saaneita suklaita. Yksi ohje rocky roadiin täältä.

Kotimaista kosmetiikkaa

Itsetehtyjen lahjojen ohella suosin kotimaisten yrittäjien tuotteita. Sopiville kosmetiikkatuotteille uskoisi löytyvän aina käyttöä. Kivoja ideoita on esimerkiksi erilaiset palasaippuat ja voiteet, kuten sheavoi. Näitä voisi etsiä esimerkiksi Flow Kosmetiikan, Kaurilan Saunan tai Cattecon valikoimista.

Jos ideoita haluaa yhdistellä, niin kosmetiikan kylkeen voi pakata vaikkapa itsetehdyt vanulaput.

Helposti marketista

Kun hieman katselee ympärilleen ja käyttää mielikuvitusta, niin ihan toimiva lahjoja voi löytyä sieltä Prisma-reissultakin. Edelleenkin konvehdit voi ohittaa, mutta lahjansaajasta riippuen voisi katsastaa luomusuklaat, pähkinät ja kuivahedelmät, glögit ja teevalikoimat. Näistä voi löytää kivoissa pakkauksissa olevia, hieman erikoisempia vaihtoehtoja edullisestikin. Joissakin marketeissa löytyy erikseen paikallisten tuottajien tuotteita erillisessä hyllyssä, nämäkin kannattaa kurkistaa!

Aineettomat lahjat

Jos tiedät, että lahjansaajalle jokin tietty aihepiiri tai toimija on läheinen, niin erilaiset aineettomat lahjat ovat aina hyvä vaihtoehto! Katso esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto, Pelastakaa Lapset tai Kirkon Ulkomaanavun Toisenlainen lahja.

Postauksen kuvitus aiemmin blogissa esitellyistä neuleprojekteistani: kaulahuivi ja neulepanta.

Postaus ei sisällä minkäänlaista yhteistyötä tai maksettua mainontaa.

Joko teillä on lahjat kasassa? Löytyykö muita hyviä "viime hetken" vinkkejä?

Kuukausi (vielä) jouluun

Jotenkin hämmentyneenä seuraan, kun monessa paikassa (blogit, kaupat jne.) ollaan jo niin joulussa. Sinnehän on vielä kuukausi aikaa!

Sitten lapsuuteni, en ole oikein välittänyt joulusta tai en ainakaan kuvailisi itseäni jouluihmiseksi. Joskus tässä välillä joulu aiheutti melkeinpä ahdistusta, nykyään pärjään jotenkin asian kanssa. Olen myös yrittänyt omaksua rentoa suhtautumista jouluun niin, että antaa joulusuunnitelmien ja joulun vieton edetä omalla painollaan.

Olen huomannut, että olen myös hidas innostumaan joulusta. Tässä vaiheessa nimenomaan hämmästelen sitä, miksi kaikki ovat intoilleet joulusta jo hyvän aikaa, kun tässähän ollaan vasta marraskuussa. Toisaalta omaan joulunviettooni sopisi lahjojen tekeminen itse ja muu joulupuuhastelu, mutta tämä ei oikein sovi yhteen sen kanssa, että käytännössä alan miettimään lahjoja joskus siinä 20.12. paikkeilla.

Tällaisena erikoisena vuonna ymmärrän hyvin sen, että joulu ja mahdollisesti sen myötä koittavat muutamat lomapäivät ovat monelle seuraava välietappi etenkin tällaisena syksynä, kun pimeä ja märkä marraskuu vievät varmasti vielä normaalia enemmän voimia. Joulun jälkeen voidaankin suunnata katseet jo kevääseen, kun päivä alkaa pitenemään.

Yritän tänä vuonna pikkuhiljaa etsiä joulumieltä. Joulupaniikin välttämiseksi yritän miettiä joululahjat ajoissa valmiiksi. Olemme sopimassa perhepiirin kanssa, että ei lahjoja tai korkeintaan jotakin pientä. Tämä "tehtävänanto" antaa hyvin mahdollisuuksia itse tehdyille lahjoille, joten katsotaan, miten nämä jouluvalmistelut etenevät!

Joko siellä ollaan joulutunnelmissa, vai palaillaan asiaan sitten kuukauden päästä?

Voit kommentoida postausta myös Instagramin kautta.

Millä budjetilla pärjäisin kuukaudessa?

Syyskuussa monissa blogeissa ja IG-tileillä vietettiin erilaisia versioita säästösyyskuusta, joten päätin itsekin osallistua seurailemalla syyskuun kulutusta hieman tavallista tarkemmin. Syyskuu sopi tälle ajankohdaksi hyvin senkin vuoksi, että olen myös vuonna 2019 tehnyt vastaavan säästösyyskuun. Itseasiassa tämän oman säästösyyskuuni periaatteet löytyvätkin hyvin reilun vuoden takaa kirjoitetusta postauksesta.

Hieman hassulta tuntuu postata näitä lukuja, kun nyt eletään jo hyvää vauhtia marraskuuta, mutta mielestäni tämä on omilla kulutustottumuksillani ihan kiinnostava tarkastelu siitä, millaisella budjetilla pärjäisin.

Mennään siis tässä vaiheessa lukuihin:

Asumiskulut 247,46
Ruokaraha 300
Muu ruoka 18,84
Auto 117,17
Opintolaina 156,18
Muut laskut 80,74

Apteekki 32,09
Harrastukset 139,8
Kosmetiikka 13,75

Yhteensä 1106,03

Olen viimeksi julkaissut kuluseurannan viime huhtikuulta ja osa normaaleista kuukaisittaisista kuluista onkin taas näitä samoja.

Edelliseen kuluseurantaan nähden iso muutos on se, että maksoin autolainasta loppulaskun pois, joten syyskuulle tuli auton kuluja pelkästään bensasta. Teen edelleen pääosin etätyötä, mutta käyn muutaman kerran kuukaudessa toimistolla, jolloin olen hoitanut nämä reissut autolla. Muita laskuja tuli maksettavaksi ammattiliitolle ja hyväntekeväisyyteen.

Maksan liikuntakeskusjäsenyydestäni 4 viikon välein ja syyskuulle osui poikkeuksellisesti laskutuskaudet niin, että maksu meni 2 kertaan. Kosmetiikkaa täydensin Prisma-reissulla shampoopalalla ja vartalovoiteella. 

Tavoittelin alle 1000 budjettia, mutta ihan siihen ei päästy. Toisaalta tässä on monia sellaisia kuluja, mistä olisi vielä tiukan paikan tullen mahdollista karsia. 

Miksi tällainen tavallinen palkansaaja haluaa seurata kulutustaan ja pyrkiä elämään vähällä? Tämä ei missään tapauksessa ole minkäänlaista pätemistä ja ilkkumista niitä kohtaan, jotka joutuvat elämään pienellä budjetilla joka kuukausi. Tilanteet ja tausta ovat jokaisella erilaiset ja tämä "tutkimus" koski nimenomaan ja pelkästään omaa rahankäyttöäni.

Itselleni luo turvaa se, että tunnen oman rahatilanteeni ja rahankäyttötottumukseni. Tämä turvallisuudentunne tulee sekä kertyneistä säästöistä, että siitä tiedosta, että pystyisin tarvittaessa laskemaan kuluni suhteellisen alas, mikäli tällainen tarve tulisi.

Täytyy tähän loppuun vielä todeta, että tälläinen kulutaso on itselleni mahdollinen tilapäisesti, mutta jossakin vaiheessa niitä isompia kuluja osuu taas kohdalle. Esimerkiksi lokakuun kulut näyttävät taas ihan toisenlaisilta, kun rahaa meni muun muassa auton huoltoon, sohvan patjojen uusimiseen ja juoksukenkiin.

Rahasysteemi - kuinka suunnittelen ja seuraan rahankäyttöäni?

Reilu viikko sitten oli palkkapäivä, joten nyt onkin hyvä hetki puhua siitä, mitä rahoilleni tapahtuu sen jälkeen, kun palkka on tullut tilille. Jokainen, joka kiinnostuu ensimmäisen kerran säästämisestä, törmää varmasti pian siihen, että lähtökohta kaikkeen fiksuun rahankäyttöön on budjetoida, sekä seurata mihin raha menee. Ehkä ensimmäinen mainittava asia on, että en tee säännöllisesti kumpaakaan. En siis erityisesti budjetoi, enkä erityisesti tee kuluseurantaa.

Itselleni on vuosien varrella kehittynyt omanlainen rahasysteemi ja tuntuma rahankäyttöön. Palkka tulee erilliselle palkka-/laskunmaksutilille, johon minulla ei ole korttia. Nykyään lähes kaikki laskut tulevat suoraan nettipankkiin, josta hyväksyn maksut lähtemään eräpäivinä. Pyrin pitämään tällä tilillä koko ajan tietyn summan rahaa, joka yleensä kattaa tilanteen, jossa samalle kuukaudelle kasaantuisi useampi isompi lasku. 

Palkkatililtä siirtyy puolison kanssa sovittu summa yhteiselle ruokatilille, josta maksetaan kaikki normaalit kauppaostokset ja myös mahdolliset kahvila-/ravintolakäynnit. Lisäksi minulla on käyttötili, jolle siirrän rahaa omia kuluja varten. Viime kuukausina näitä omia kulujani on ollut lähinnä lääkkeet ja auton tankkaus. 

Palkkatililtä lähtee automaattisesti myös tietyt summat rahastoihin ja erilliselle säästö-/puskuritilille. Minulla on välillä myös erillisiä säästökohteita, joihin laitan kaiken ylimääräisen rahan, joka jää näiden normaalien kulujen ja säästösummien jälkeen. Tällä tyylillä olen aiemmin säästänyt ASP-tilille tietyn summan ja viimeisen muutaman kuukauden aikana keräsin palkasta ja lomarahoista summan, jolla maksoin loput auton rahoituksesta kerralla pois, kun kyllästyin maksamaan autoa kuukausittain.

Kuten jo mainitsin, niin en tee mitään kuukausittaista kuluseurantaa. Silloin tällöin tulee toki tarkistettua, että oma käsitys taloudenpidosta vastaa edelleen todellisuutta ja esimerkit kuukausikatsauksista olen julkaissut täällä ja täällä. Sen sijaan minulla on kyllä yksi excel, jota täytän säännöllisesti: otan nimittäin joka kuun lopussa ylös tilien saldot, rahastojen arvot sekä jäljellä olevan velan määrän. Näitä lukuja ja tätä kautta säästöjen kertymistä seuraan siis kuukausittain. Olen tehnyt samalla kaavalla oman talouden seurantaa useamman vuoden ajan, jolloin voi käydä välillä kurkistamassa, että parissa vuodessa on tapahtunut paljon, vaikkei säästöt yksittäisenä kuukautena kummoisia olisikaan. 

Kuitenkin, jos olet vasta opettelemassa oman talouden hallintaa, niin tällöin tietysti suosittelen sitä budjetointia ja jokaisen kulun laittamista ylös. :)

Kesäkuulumisia

Blogissa on tullut vietettyä hiljaiseloa viimeiset pari kuukautta. Joku voisi kuvitella, että jotakin erikoisempaa olisi sattunut (hyvässä tai pahassa), mikä olisi vienyt huomiota blogilta ja somelta. Totuus kuitenkin on, että eipä tänne kuulu mitään ihmeempiä. Olen roikkunut koneella päivittäin, mutta jotenkin en ole löytänyt oikeanlaista fiilistä kirjoittamiseen. Mielen päällä olisi monia aiheita, joista haluaisin kirjoittaa, mutta olkoon niiden aika joskus toiste. Ajattelin tehdä paluun blogiin tällaisella kevyellä ja sekalaisella kuulumispostauksella.

Täytyy päällimmäisenä todeta tämä disclaimer, että olen ollut näissä koronaolosuhteissa melko lailla etuoikeutetussa asemassa. Siitepölyallergioita lukuun ottamatta olen pysynyt terveenä. Työt ovat jatkuneet, olen pystynyt tekemään työni etänä niin itse työn kuin kotiolosuhteiden puolestakin. Tavallaan voisi ajatella, että korona toi jopa uutta lisätwistiä työntekoon, kun pääsi kehittämään uudenlaisia toimintamalleja.

Näin jälkikäteen ajatellen kevät oli kuitenkin rankka. Odotin kovasti kesälomaa ja ajattelin, että kesälomalla ehtii sitten rentoutua ja tehdä kaikkea kivaa. Nyt kesäloma alkaa olla loppusuoralla ja isoin osa ajasta on mennyt ihan yleiseen laiskotteluun kotona. Ehkä se on se, mitä kroppa ja mieli tarvitsee?

Yksi isompi kesäprojekti on kuitenkin ollut lapsuudenkodissani säilössä olevien tavaroiden läpikäynti. Siellä on käynnissä isompi remontti ja samassa yhteydessä tuli tarpeeseen käydä läpi kaikki vinteille kätketyt tavarat. Iso osa tavaroista oli sellaista, jonka olemassaoloa en edes tiennyt tai muistanut ja sitä myöten ne päätyivätkin paperinkeräykseen tai roskiin. Tallessa oli muun muassa suunnilleen joka ikinen koulukirja, vihko ja moniste ala-asteelta lukioon. Samoin on säästetty kaikki piirustukset ja askartelut.

Säilytettävät tavarat kokosin laatikoihin ja siirsin omaan kotiini. Voi olla, että käyn nuo tavarat vielä uudemman kerran läpi rankemmalla karsimiskädellä. Moneen kertaan on käynyt mielessä, että voiko jokin esine olla muisto, jos ei muista mihin se liittyy ja mistä se on peräisin.

Olen seurannut instassa monia rahankäyttöön ja säästämiseen liittyviä tilejä. Instassa on haastettu julkaisemaan omia heinäkuun budjetteja. Itselläni on tälle kuulle tulossa useampia isompia laskuja, jolloin budjetti ei vastaa lainkaan normaalia kuukautta. Jätän kuitenkin harkintaan, jos julkaisen tältä kuulta jälkikäteen kuluseurannan.

Vielä on kesää jäljellä. Yritän miettiä, miten saisi niitä kivoja juttuja sisällytettyä iltoihin ja viikonloppuihin, vaikka loma loppuukin.

Kuva on arkistokuva joltakin menneeltä kesältä. Ehkä saareen tai muuten meren äärelle tulee lähdettyä vielä loppukesästä.

Etätyöläisen "mitä kaapista löytyy"-lounas

Puolisoni on yhteiselomme aikana monesti hämmästellyt, että mitä oikein syön etäpäivinä ja muutenkin kun olen yksin kotona. Tämä on herättänyt ihmetystä erityisesti silloin, kun puolison mielestä meillä ei ole ollut kaapeissa oikein mitään ruokatarvikkeita. Kaappien kaivelulla ja luovilla yhdistelmillä olen aina jotakin ruuantapaista saanut keksittyä.

Nyt olen ollut etätyössä yhtäjaksoisesti yli 2 kuukautta, josta suurimman osan arkipäivistä olen valmistanut lounasta pelkästään itselleni. Sanoisin, että tällä aikavälillä olen kehittänyt edelleen taitojani "mitä kaapista löytyy"-lounaiden valmistamisessa.

Pääsääntöisesti en etukäteen suunnittele näitä lounaita mitenkään tai varaa niihin mitään erityisiä tarvikkeita. Välillä saatan kuitenkin kauppareissulla hankkia purkillisen pestoa tai pari bataattia ajatuksella, että nämä voisivat olla osa jonkin päivän lounasta. Yleensä omat arkilounaani syntyvät kuitenkin juuri niistä tarvikkeista, mitä kaapeissa on: jämistä, pilaantumisuhan alaisista aineksista, säilykkeistä ja pakasteista.

Yksi mielestäni onnistunut ja tähän lounaskonseptiini hyvin sopiva esimerkki on jokin aika sitten valmistamani tomaattikeitto. Sovelsin keiton valmistamisessa tätä ohjetta. Tälläkin kertaa tavoitteena oli hävikin välttäminen, joten käytin keittoon loput jo pidempään auki olleesta purkista aurinkokuivattua tomaattia sekä vajaan purkillisen kaurakermaa. Olen onnistunut pitämään hengissä kaupan basilikaruukkua (pitäisi siirtää oikeaan ruukkuun) jo useamman viikon ajan, muutama basilikanlehti tuo ruokaan vivahteen, että sitä olisi enempikin suunniteltu. :)

Mihin käytin rahaa huhtikuussa?

Nämä viimeiset vajaat pari kuukautta ovat olleet erikoista aikaa. Arki on muuttunut vähintään jonkin verran, mikä näkyy myös rahankäytössä. Isoin muutos on se, että olen tehnyt maaliskuun puolesta välistä asti pelkästään etätyötä, mikä vaikuttaa tietysti kulurakenteeseen. Päätinkin tehdä kulukatsauksen huhtikuulta ja katsoa, mihin rahaa tällä hetkellä menee ja minkä verran. En tee säännöllistä kuluseurantaa jokaiselta kuukaudelta, sillä koen, että normaaliolosuhteissa minulla on melko hyvä tuntuma siitä, mihin käytän rahaa kuukausittain. Olen julkaissut blogissa kuluseurannan viime syyskuulta, joten sieltä voi halutessaan kurkistaa vertailukohtaa tähän.

Asumiskulut 389,64
Ruokaraha 300
Muu ruoka 7
Auto 361,27
Opintolaina 156,18
Muut laskut 83,43
Harrastukset 69
Kosmetiikka 53,75

Yhteensä 1420,27

Asumiskulut sisältävät osuuteni vastikkeesta ja muista asumiseen liittyvistä kuluista. Tällä kertaa mukana on myös puolet sähköpöydän hankintahinnasta. Olemme puolison kanssa suunnitelleet sähköpöydän ostoa jo pidempään ja nyt tutulla tuli sopivasti myyntiin siistikuntoinen käytetty pöytä. Tällä hetkellä, kun teen pelkästään etätyötä, niin kunnollinen työpiste ilahduttaa.

Normaalisti osuuteni yhteisistä ruokakauppaostoksista on 250 euroa, mutta tällä kertaa siirsin 50 euroa ylimääräistä ruokatilille kattamaan kotona tekemieni lounaiden kulut. Yleensä tuo 250 euroa on ollut hieman yläkanttiin ruokakuluista, jolloin tilille kertyy välillä ylimääräistä käytettäväksi ravintolakäynteihin tai matkojen ruokakuluihin. Tässä lähistöllä ei juurikaan ole mahdollisuuksia hakea noutolounasta, mutta kerran kävin hakemassa 7 eurolla lounaan.

Auton kulut koostuvat lainanlyhennyksestä, vakuutuksesta sekä renkaanvaihdosta. Renkaanvaihto on hyvä esimerkki lapsuudenkodistani saadusta mallista rahankäyttötottumuksien suhteen. En muista, että meillä olisi koskaan vaihdettu renkaita itse, vaan isäni on käyttänyt auton liikkeessä renkaanvaihdossa. Joissakin asioissa on siis järkevää maksaa palvelusta. Tällä kertaa renkaanvaihto maksoi 29 euroa, mikä omaan korvaani kuulostaa sellaiselta summalta, että pitäisi olla erityistä kiinnostusta ja harrastuneisuutta lajiin, jotta kannattaisi vaihtaa renkaat itse.

Opintolaina lyheni taas vakiosummalla, ei siitä sen enempää.

Muissa laskuissa on ammattiliiton jäsenmaksu, WWF:n lahjoitus sekä pankin palvelumaksut.

Olen maksanut edelleen tutun kuntokeskuksen 69 euron kuukausimaksua. Kuntokeskus sai ripeällä aikataululla siirrettyä ryhmäliikuntatunnit Youtubeen, joten olen päässyt "käymään" lähes kaikilla tutuilla tunneilla nyt omasta olohuoneesta käsin. Tuntivalikoimaan on jopa tullut tarjolle joitakin uutuustuntejakin. Tämä olkoon samalla myös tukeni paikallisille yrittäjille, jotta tuttu paikka olisi pystyssä vielä näiden vaikeiden aikojen jälkeenkin ja pääsisi vielä joskus paikan päälle treenaamaan.

Tilasin myös täydennystä omiin kosmetiikkavarastoihin 53,75 eurolla.

Rahaa meni siis yhteensä 1420,27 euroa.

Mihin sitten en käyttänyt rahaa? Selvästi isoin poisjäänyt kulu on kodin ja työpaikan väliset matkakulut. Työmatkani on melko pitkä ja kuljen matkan pääsääntöisesti bussilla. Näihin matkoihin kuluu normaalisti noin 400 euroa kuukaudessa. Nyt kun olen tehnyt pelkästään etätyötä, niin nämä matkakulut ovat tietysti jääneet pois.

Tässä kun en ole käynyt muutenkaan oikein missään, niin samalla bensatankillisella on menty jo maaliskuun alkupäivistä lähtien, joten bensakuluja ei tullut huhtikuulle.

Palkasta tehtävää lounaskorttilatausta en merkitse muutenkaan kuluseurantaan, mutta nyt tosiaan ei ole ollut niitä kaupungilla syötyjä lounaitakaan, joten tästä osa-alueesta ei ole tullut kuluja.

Täytyy tähän loppuun todeta, että tämä on kyllä rahankäytöllisestikin mielenkiintoista aikaa. Omassa tilanteessa kulut ovat pienentyneet normaalista, mutta samalla koen huonoa omaa tuntoa siitä, että pitäisikö rahaa yrittää käyttää palveluiden ja talouden tukemiseen. Toisaalta en pidä mielekkäänä käyttää rahaa sellaiseen, mihin en sitä muutenkaan käyttäisi.

Olisi kiva kuulla ajatuksiasi, onko tämä tämä korona-ajanjakso vaikuttanut sinun rahankäyttöön ja kuluihin?

Arkisia haaveita

Nämä poikkeusolot opettavat arvostamaan niitä pieniä arkisia juttuja, joita vielä hetki sitten piti itsestäänselvyytenä. Sitten aikanaan, kun liikkuminen ja ihmisten kohtaaminen ovat taas entiseen tapaan sallittuja, haluaisin ainakin:

Tavata vanhempiani ja siskoni perhettä.

Mennä toimistolle, juoda kahvit, keppijumpata ja nauraa hölmöille jutuille työporukan kanssa.

Mennä ravintolaan syömään hyvän aterian.

Mennä paikan päälle tuttujen ohjaajien jumppatunnille.

Käydä jalkahoidossa ja hierojalla.

Käydä kirpparilla ja pienissä puodeissa hypistelemässä tavaroita.

Tehdä jonkin pienen lomareissun ja ehkä samalla tukea jotakin kotimaista matkailuyritystä.

Kuva otettu vuosia sitten Porvoon kujilta. Pääsisipä kesällä Porvooseen!

Maltillisen kuluttamisen vuosi 2020

Tätä vuotta on kulunut jo hetki ja olen tämän alkuvuoden miettinyt, että pidänkö ostoslakkoa tai muuta vastaavaa haastetta ja minkälaisin säännöin. Blogeissa ja somessa tulee vastaan, että suunnilleen joka toinen tyyppi on jonkin sortin ostolakossa tämän alkaneen vuoden. Voi toki olla, että tämä on jokin oma kuplani. :D Kuten olen blogissa aiemmin kirjoittanut, niin olin viime vuoden eräänlaisessa vaatteidenostolakossa. Samalla sitä muutakin kuluttamista ja rahankäyttöä tuli mietittyä. Tavallaan kiinnostaisi tältä pohjalta lähteä viettämään laajempaa ostolakkovuotta, mutta sitten tavallaan ei.

Punnitsin siis eri vaihtoehtoja, että otanko jonkin erityisen haasteen tälle vuodelle. Yhtenä pointtina asiaan on myös luontainen taipumukseni aliosteluun, josta olen ehkä blogissa joskus kirjoitellutkin. Muutettiin puolison kanssa yhteen 2,5 vuotta sitten ja ollaan edelleen nukuttu minun vanhassa 120 cm leveässä sängyssä, vaikka uusi sänky piti olla kiireellisten hankittavien asioiden listalla. Käytän myös jonkinlaisesta periaatteessa 4 vuotta vanhaa puhelinta, vaikka saisin töiden kautta uuden. Pidän siis aitona riskinä, että jättäisin ostolakkoon ja yleiseen säästämiseen vedoten ostamatta sellaisiakin asioita, joiden ostaminen on järkevää ja tarpeellista.

Päädyin eräänlaiseen kompromissiin asiassa. Olkoon siis tämän vuoden teemana maltillinen kuluttaminen. Ennen ostopäätöstä mietin, että onko asian ostaminen järkevää, vai vastaako tarpeeseen jo jokin minulla oleva asia. Toisaalta niiden tarpeellisten hankittavien osalta valitsen järkevän vaihtoehdon, eli ei kannata valita vain halvimpia vaihtoehtoja säästämismielessä.

Muuten taloudellisten tavoitteiden osalta haluaisin saada lopun opintolainan ja autolainan maksettua tänä vuonna pois. Näiden maksusuunnitelmat jatkuvat vielä vuoden 2021 puolelle, mutta muutamalla ylimääräisellä lyhennyksellä nämä voisi saada maksettua jo tänä vuonna.

Mitä teille kuuluu? Onko teillä meneillään ostolakkoja tai säästösuunnitelmia?

Mitä vaatteita ostin vuonna 2019? (Ostolakkoraportti)

Nyt pääsen vihdoin raportoimaan, kuinka kävi vuoden 2019 vaateostolakon. Pysyikö maltti vaatehankinnoissa vai lähtikö lapasesta?

Kerrataan vielä, että mistä tässä vaatteiden ostolakossani oli kyse. Säännöt ovat olleet samantyyppiset, kuin muutama vuosi sitten muun muassa blogeissa pyörineessä "vuosi ostamatta uusia vaatteita" -haasteessa. Keskeinen ero alkuperäiseen haasteeseen on se, että omassa versiossani on rajoitettu kaikkien minulle uusien vaatteiden ostamista, kun alkuperäisessä kirppariostokset olivat sallittuja. Tein tämän muutoksen siksi, että ostan joka tapauksessa suurimman osan vaatteistani kirppareilta/käytettynä, joten pelkästään kaupasta tehtyjen vaateostosten rajoittaminen ei olisi ollut kohdallani mikään haaste.

1) Haaste on käynnissä 1.1.-31.12.2019.
2) Haasteen aikana saan ostaa enintään 3 itselleni uutta vaatetta.
3) Sukkia ja alusvaatteita voin ostaa tarpeen mukaan.
4) Saadut ja itse tehdyt vaatteet eivät sisälly haasteeseen, mutta niissäkin on hyvä käyttää tilannekohtaista harkintaa.

Vaateostolakon/haasteen lähtökohdista voi lukea tarkemmin täältä.

Julkaisin heinäkuussa puolivuotiskatsauksen, johon mennessä olin tehnyt seuraavat vaatehankinnat:

1. Uhana Designin mekko, käytettynä 95 euroa
2. Massimo Duttin paita, käytettynä 9 euroa (tämä laitettu jo kiertoon)

Lisäksi ostin alkuvuodesta kolmet sukkahousut ja otin käyttöön muutaman vaatteen siskon kirppiskasasta.

Mites sitten loppuvuoden ostokset?

3. Rabin kuorihousut, uutena 126,75 euroa

Tiedän, että kalvolliset vaatteet ovat jokseenkin ongelmallisia ekologisesta näkökulmasta, mutta toistaiseksi ei ole oikein muutakaan järkevää vaihtoehtoa. Harrastan erinäisiä asioita, joissa on mahdollisuus päätyä olemaan ulkona vesisateessa tunteja tai päiviä ilman mahdollisuutta hakeutua välillä sisätiloihin. Ostin uudet housut erityisesti viime kesän Dolomiittien reissua varten, jossa sitten sää onneksi suosi, eikä kuorivaatteille ollut paljoa käyttöä.

Siinä kaikki ostokset!

Lisäksi olen loppuvuonna neulonut yhden pannan ja yhden pipon. Joulupukki toi kahdet leggingsit (vertautuvat tyypiltään enemmän sukkahousuihin).

Koko vuoden vaateostossaldoksi jää siis juuri sallituissa rajoissa olevat 3 vaatetta, joille tuli yhteishinnaksi 230,75 euroa. Näiden kolmen vaatteen joukkoon mahtui myös yksi paniikki-/hutiostos, joka on jo laitettu kiertoon.

Miltä nyt tuntuu? Sanoisin, että tämä haaste sujui melko helposti, mutta oli samalla myös silmiä avaava kokemus. Sen jälkeen, kun tuntee oman tyylinsä ja vaatekaappi koostuu hyvistä perusvaatteista, uusia vaateostoksia ei juurikaan tarvitse tehdä. Jonkin verran käyn edelleen pyörimässä (pienten kotimaisten merkkien ja second handin) nettikaupoissa ja joskus niissä tulee haaveiltua jostakin vaatteesta, mutta päätös ostolakosta on kuitenkin pitänyt.

Näin jälkikäteen mietittynä periaatteessa nämäkin 2 (tai 3) vaatetta olisi voinut jättää ostamatta, jos olisi halunnut olla totaalisessa ostolakossa. Juhliin olisi voinut vielä kerran laittaa jonkun jo kaapista löytyvän (hieman kuluneen) mekon ja ulkoilut olisi voinut hoitaa niillä paikatuilla housuilla, jotka ovat lakanneet olemasta kalvolliset jo vuosia sitten.

Miten tästä eteenpäin vuonna 2020? Eräänlainen jatko tälle haasteelle on mielessä ja palaan siihen erillisessä postauksessa. Yhteenvetona haasteelle voisin kuitenkin todeta, että noin kolme vaatehankintaa vuodessa vaikuttaa järkevältä suuruusluokalta silloin, kun vaatekaapin perusta on kunnossa ja erityistä syytä isompaan vaatekaapin päivitykseen ei ole. Määrä voi olla myös 2, 4 tai 5 ostosta vuodessa, mutta tätä ajatusta voisin hyvin noudattaa pidempäänkin vaatehankintojen kanssa.

Koska niitä vaateostoksia ei tosiaan kovin montaa ollut menneenä vuonna, niin otetaan kuvituskuvaksi jo aiemmassa postauksessa nähty Uhanan mekko.

Kuinka teillä sujui vuosi 2019, vaatehankintojen ja -budjettien suhteen, tai muuten? Onko tälle vuodelle jotakin tavoitteita vaateostosten tai ostamattomuuden suhteen?